Vilkasliikenteisellä Lahdenväylällä siltoja korjataan ympäri vuorokauden

Infra nyt  · Julkaistu 18.07.2019

Destian viestintäharjoittelija Venla Vuosalmi lähti työmaalle seuraamaan Korson ja Jokirannan siltojen peruskorjausta Lahdenväylällä. Sillat ovat tämän vuoden kohteita laajemmassa peruskorjausurakassa Uudellamaalla, joka alkoi Klaukkalanpuiston siltojen peruskorjauksilla viime vuonna 2018. Korson ja Jokirannan siltojen korjaus aloitettiin vuoden 2019 maalis-huhtikuussa, ja ne valmistuvat lokakuussa 2019. Työnjohtaja Jarmo Viksten kertoo, kuinka työt ELY-keskuksen tilaamalla hankkeella ovat sujuneet.

Lahdenväylän siltojen peruskorjaukset etenevät nopeaa tahtia. Kesä-elokuussa Korson silloilla on tehty enimmäkseen pintarakenteiden uusimisia: asvaltin jyrsintää, suojabetonin poistoa ja muotoiluvaluja. Jokirannan silloilla korjataan lisäksi reunapalkit ja yhdellä sivulla koko uloke.

Oman haasteensa siltatöihin tuo liikenne, jonka takia töitä tehdään paljon öisin. Turvallisuus on tärkeää niin työmaalla kuin liikenteessä ja sujuviin liikennejärjestelyihin kiinnitetäänkin erityistä huomiota. Nopeusrajoituksia on laskettu silloilla 50-60 kilometriin tunnissa työmaiden ajaksi.

Jyrsinnät ja asvaltoinnit ovat töitä, jotka kestävät joskus läpi yön iltakahdeksasta aamuviiteen tai -kuuteen. Öisin yksi kaista riittää liikenteelle, mutta toinen kaista avataan ennen ruuhkia Helsinkiin päin mentäessä aamuviideltä ja Lahden suuntaan aamukuudelta.

Sillan korjaustyöt eroavat myös merkittävästi uuden sillan rakentamisesta. Uuden sillan rakentamisessa on selkeät suunnitelmat, mutta vanhan sillan todellisesta kunnosta ei usein ole täyttä varmuutta ja vastaan voi tulla yllätyksiä. Muutoksiin pitää reagoida nopeasti, jotta aikataulussa pysytään.

”Saamme lisäaikaa, jos on muutoksia suunnitelmiin verrattuna. Näissä silloissa ei ole toistaiseksi tullut esiin isoja yllätyksiä”, Viksten kertoo.

Vesipiikkauksessa apuna robotit

Korson ja Jokirannan siltojen korjaustöissä tehdään paljon vesipiikkausta, jossa käytetään hyväksi paineveden ominaisuuksia eli vesipainetta ja vedenmäärää. Vesi tunkeutuu korkealla paineella betonin pinnassa oleviin rakoihin ja huokosiin saaden betonin pirstoutumaan.

Siltakorjaustyömailla vesipiikkausta käytetään pääasiassa huonokuntoisen betonin poistamiseen muita rakenteita vahingoittamatta sekä raudoitusten aukipiikkaukseen. Vesipiikkaus tehdään pääosin roboteilla.

”Vesipiikkaus on fyysisesti raskasta ja vaarallista, koska siinä saattaa olla 2000 barin vedenpaine. Siksi yhä enemmän rakenteita vesipiikataan robotin avulla. Kuitenkin on yhä paikkoja, joissa täytyy vesipiikata ns. käsin. Kunnon varusteet pitää olla”, Viksten kertoo.

Varusteina tulee olla painevesityöhön soveltuva suojapuku huppuineen, silmäsuojaimet ja visiiri, kuulosuojaimet, kypärä, suojakäsineet ja turvajalkineet. Ammattitaito ja työn vaatimuksia vastaava koulutus ovat työmaalla ehdottomia. Ennen vesipiikkauksen aloittamista työntekijöiden tulee tutustua kohteeseen sekä tarkistaa laitteisto ja ympäristö huolellisesti.

Työmaalla kokeneita työntekijöitä ja harjoittelijoita

Monille destialaisille siltojen korjaustyöt alkavat usein jo tarjouslaskennasta, joka tehdään korjaussuunnitelmien pohjalta.

”Meillä on porukkaa ja työnjohtoa mukana tarjousten laskennassa, urakkaan on helppo lähteä, kun on ollut mukana laskemassa ja tiedät projektin suurin piirtein. Siltaan ei tarvitse perehtyä erikseen”, Viksten avaa.

Viksten on ollut Destialla töissä yli kymmenen vuotta. Tarjouslaskenta on tullut siinä ajassa tutuksi.

”Se on toiminut kyllä tosi hyvin. Sama porukka lähtee pöydän äärestä vielä toteuttamaan työt”, Viksten kertoo.

Siltatöissä on mukana sekä kokeneita työntekijöitä että harjoittelijoita joka kesä. Harjoittelijat ovat tärkeä osa Destian toimintaa, ja monet harjoittelijat työllistyvät kesätöiden kautta Destialle vakituisesti.

”On hyvä, jos työhön pääsee tutustumaan jo koulun ohella”, Viksten toteaa.

Kirkkonummen aseman korjaustyöt valmistuvat syksyllä Destian viestintäharjoittelija Venla Vuosalmi pääsi vierailulle Kirkkonummen asemalle.

Olli Planting: "Merkityksellistä työtä liikkumisen helpottamiseksi" Olli Planting tiesi jo opiskellessaan, että haluaa tulevaisuudessa tehdä työtä, jolla on väliä.

Perehdytyspäivän antia: ”Olen hehkuttanut tätä muillekin kavereille, että on päässyt työmaalle” Destia järjesti kesäkuun alussa perehdytyspäiviä kesätyöntekijöille.

Kymmenen vuotta sitten Juvalla tasamaasta tuli lampi Destian maa-ainesvastaava Simo Tarkkanen kertoo, mitä Juvalla tapahtui.