Destia tositoimissa

Näkökulmia  · Julkaistu 15.10.2018

Toimitusjohtaja Tero Kiviniemi uskoo joukkuepeliin, jossa jokaisen destialaisen työ tuottaa asiakkaille yhä laadukkaampaa infraa. Yhteinen päämäärä ja sitä tukeva arvopohja ovat lähtökohtana kehitettäessä yrityskulttuuria osallistavampaan ja luovempaan suuntaan.

1. Ykkösenä yrityskulttuuri

Destian menestyksen takana ovat ihmiset ja yrityskulttuuri. Se mikä tehdään, tehdään kunnolla ja vieläkin paremmin. Tekninen osaaminen ja ammattiylpeys ovat asioita, joista pidetään kiinni.

Destia on infrarakentamisen merkittävä tekijä, jonka historia ulottuu yli 200 vuoden taakse. Vuosien aikana on luotu lujat teknisen osaamisen juuret. Tänään Destiassa on yli 1 500 tositoimijaa, joita yhdistää vankka osaaminen ja ammattiylpeys. Meillä on positiivinen yhdessä tekemisen meininki.

Henkseleitä ei kuitenkaan saa jäädä paukuttelemaan. Yrityskulttuuri vaatii toimintatapojen jatkuvaa ja rehellistä tarkastelua. Destiassa kortit on laitettu avoimesti pöytään – käymme systemaattisesti läpi yrityskulttuurin nykytilaa, jotta tunnistamme destialaisuuden vahvuuksia ja kehitystarpeita. Hankalatkin asiat nostetaan avoimesti pöydälle.

Olemme matkalla kohti entistä osallistavampaa ja luovempaa yrityskulttuuria. Päätökset on paras tehdä mahdollisimman lähellä tekemistä, siellä missä tieto parhaillaan ja parhaimmillaan on.

Yhteinen päämäärä ja sitä tukeva arvopohja auttavat muuttamaan työtapoja, kun siihen on tarvetta. On tärkeää, että koko porukka on mukana, sillä motivoituneiden ja osaavien ihmisten osallistaminen ratkaisee koko pelin.

2. Jatkuva kehittäminen

Destiassa tavoitteena on vahva kehittämisen ote. Pystymme kehittämään jokapäiväistä tekemistämme niin, että saamme luotua uusia, asiakaskeskeisiä ratkaisuja ja palveluita.

Toimintatapojen ja työn jäljen kehittäminen ei ole vain pienen porukan juttu. Sen tulee olla vahvasti mukana kaikkien destialaisten arjessa. Jokainen voi omassa työssään jatkuvasti miettiä, kuinka asiat voisi hoitaa vielä pikkuisen paremmin. Avainasemassa on myös yhteistyö – pelin ratkaisee se, joka saa kasaan parhaan joukkueen.

Destiassa on lukuisia hyviä esimerkkejä kehittämisestä ja edelläkävijän roolista. Yksi näistä on digitalisaatio. Olemme pitkään olleet kärkiasemassa rakentamisen tietomallinnuksessa ja sen viemisessä työmaiden koneohjaukseen. Paperipiirustukset ovat jääneet historiaan, kun kaivinkoneet lähettävät työnjohdon pädeihin reaaliaikaista tietoa kalliomassojen liikkeistä.

Kukaan ei voi pysähtyä tämän päivän tapaan toimia. Maailma ei ole valmis, ja uskon, että digitalisaatiossa ollaan vasta alkumetreillä. Me Destiassa tartumme haasteeseen ja pohdimme, kuinka digitalisaatio saadaan entistä paremmin nivottua palveluihimme ja uusiin liiketoimintamalleihin. Koko ajan pitää pyrkiä eteenpäin.

3. Asiakkaan parhaaksi

Olemme infrarakentamisen kokonais­palveluiden tarjoaja, joka haluaa aidosti toimia asiakkaan parhaaksi. Hiljattain lähdimme kehittämään asiakkuuksien entistä parempaa hallintaa. Tehtävämme on kuunnella asiakasta, ymmärtää tämän tarpeita ja ongelmia sekä miettiä niihin proaktiivisesti uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Infrarakentajia on perinteisesti pidetty konservatiivisina toimijoina, jotka ”odottavat tarjouspyyntöä” sen sijaan, että tulisivat asiakkaan luo tunnistamaan tämän tarpeita. Tässä suhteessa koko alalla on mahdollisuus ja kyky kehittyä nykyistä paremmaksi. Destia haluaa olla rohkea edelläkävijä, joka on valmis luomaan alalle uutta. Passiivisen odottelun sijaan tulemme proaktiivisesti asiakkaan iholle.

Suomen kilpailukyvyn ja kehityksen kannalta on olennaisen tärkeää, että meillä on toimiva infrastruktuuri. Infraamme rasittaa suuri korjausvelka, joka on vaarassa kasvaa. Me Destiassa emme saa lukkiutua omiin ajatuksiimme ja totuttuun roolimme. Voimme yhdessä asiakkaan kanssa lähteä kehittämään uusia toiminta- ja palvelumalleja. Ne pitäisivät sisällään esimerkiksi infrahankkeiden yksityisrahoitusta, kuntotutkimuksen suunnittelua tai erilaisia rakentamisen ja ylläpidon yhdistelmiä. Avainasemassa on vuoropuhelu asiakkaan kanssa.

4. Kerralla kuntoon

Destia on laaturakentamisessa esimerkin näyttäjä, teemme asiat kerralla kuntoon. Talossa on erinomaista ja laaja-alaista teknistä osaamista, ammattiylpeyttä ja laatuajattelua. Työn hyvä jälki ei ole itsestäänselvyys, sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä.

Aidon laaturakentamisen kulttuuriin koko rakennusalalla on vielä matkaa. Joitakin vuosia sitten työn laatu nostettiin esille, ja se oli iso teema myös Rakennusteollisuuden puheenjohtajakaudellani. Hyvä esimerkki rakennusalan toimintatapojen muutoksesta on nähty työturvallisuudessa, onhan tapaturmataajuus laskenut 15 vuodessa murto-osaan entisestä.

Laadun parantaminen lähtee asenne- ja kulttuurimuutoksesta. Tärkeätä on joukkuepelaaminen – ketjun jokaisen työpanoksen on onnistuttava, jotta lopputulos on paras mahdollinen. Eteenpäin vievää vuoropuhelua yhteisten ratkaisujen löytämiseksi on jo syntynyt, mistä esimerkkinä Rakennusteollisuuden ja RAKLIn hyvä keskusteluyhteys.

Infra-ala voi olla suunnannäyttäjä rakentamisen laatuajattelun kirkastamisessa. Alan tiukat määräykset takaavat sen, että laadun mittaamiseen, tunnistamiseen, poikkeamien raportointiin ja ennakoiviin korjaustoimiin kiinnitetään huomiota jokaista siltapaalua ja tiemetriä myöten.

Se mikä tehdään, tehdään kunnolla ja vieläkin paremmin.

Tero Kiviniemi

• Diplomi-insinööri, ­Executive MBA.
• Toimitusjohtaja, Destia Group Oyj, 1.7.2018–.
• Varatoimitusjohtaja, Toimitilat ja infra -toimialan johtaja, YIT Oyj, 2013–30.6.2018.
• Suomen rakentamispalvelut -toimialan johtaja, YIT Rakennus Oy, 2009–2013.
• Infrapalvelut, liiketoimintaryhmän johtaja, YIT Rakennus Oy, 2008–2009.
• Rakennus­tekniset ja alueelliset infra­palvelut -yksikön johtaja, YIT Rakennus Oy, 2005–2008.
• Erilaisissa työtehtävissä, YIT Rakennus Oy, 1996–2005.
• Perhe: Vaimo ja 19-, 16- ja 12-vuotiaat lapset.
• Harrastukset: Luonnossa liikkuminen, mieluiten hiih­täen, juosten ja merellä meloen. Metsästys, koho­kohtana latvalinnustus. Vanha puinen purjevene, merielämää kesällä, kunnostustöitä talvella.

Teksti: Marjukka Puolakka  |  Kuva: Antti Vettenranta