Herttoniemen ja Lauttasaaren alueurakoissa ei tingitä turvallisuudesta

Näkökulmia  · Julkaistu 07.11.2019

Destian viestintäharjoittelija Venla Vuosalmi tutustui Juho Koskelan ja Piritta Tanilan opastuksella Herttoniemen ja Lauttasaaren alueurakoihin. Koskela työskentelee urakoissa katupuolen työmaapäällikkönä ja Tanila puistopuolen työmaapäällikkönä. Viisivuotisissa alueurakoissa asiakkaana on Helsingin kaupunki.

Herttoniemen ja Lauttasaaren alueurakat tulivat Koskelan ja Tanilan vastuulle vuoden 2018 lokakuussa. Katu- ja viheralueiden lisäksi urakoiden vastuulle kuuluvat mm. niityt ja puistot.

”Kunnossapitoon kuuluvat myös kesäkukat, koirapuistot, leikkipaikat, kahluualtaat leikkipuistojen yhteydessä sekä toiminnalliset alueet”, Koskela tarkentaa vastuualueita ja lisää: ”Kunnossapidettävä alue on laaja.”

Koskelalla on runsaasti kokemusta myös maantieurakoista. Perinteisiin maantieurakoihin verrattuna kaupunkiurakat ovat monipuolisempia. Varsinkin vihertöiden osalta laatutaso on pidettävä korkealla – ihmisten keskellä puistoissa ja leikkipaikoilla ei voida tinkiä turvallisuudesta.

”Teemme toiminnallisia tarkastuksia kuusi kertaa vuodessa”, Koskela kertoo.

Aikataulut määräytyvät urakkasopimuksien mukaan

Urakkasopimuksissa on määritelty päivämäärät, jolloin tiettyjen töiden pitää olla valmiina. Esimerkiksi niittojen osalta sopimuksissa määritellään, mihin päivämäärään mennessä niitot pitää tehdä tietyllä alueella ja tietyssä hoitotavassa.

Hoitotasot voivat erota toisistaan välillä paljonkin. Tanila kertoo, että kun korkeamman hoitotason nurmikolla niitetään kerran viikossa, viereinen niitty niitetäänkin kerran vuodessa. Eri hoitoluokat määritellään niin ikään urakkasopimuksissa.

”Käytössämme on viherhoidon työtehtäväkalenteri, jossa kerrotaan, mitä mihinkin mennessä pitää olla tehtynä”, Tanila avaa.

Työtehtäväkalenterissa määritellään esimerkiksi se, milloin irtopenkit tuodaan puhdistettuina takaisin puistoihin keväällä ja milloin puistokäytävien lanaukset tulee olla tehtynä.

Tanilalla on koulutus toiminnallisiin tarkastuksiin, joissa välineet tarkastetaan testaamalla.
”Jokainen väline käydään läpi: kaikki koristelineet, jalkapallomaalit ja leikkialueet”, Tanila tarkentaa.

Vaativat talviolosuhteet

Myös talvisin oikea ajoitus on kunnossapidossa Tanilan ja Koskelan mukaan kaikki kaikessa. Auraukset ja liukkaudentorjunta pitää ajoittaa oikein, jotta esimerkiksi liukastumisia ei tapahtuisi.

”Alueet ovat tiheästi asuttuja ja talvihoidon kannalta haastavia: kapeimmat jalkakäytävät ovat leveydeltään 60 senttimetriä ja leveimmät taas 6 metriä. Pienemmillä koneilla ei voida hoitaa kaikkea, joten meillä on seitsemän erilaista konetta. Paljon tehdään myös lumilingolla ja käsin”, Koskela kertoo.

Kunnossapidon talvisena erikoisuutena on suolaharjattava pyörätie. Kymmenen kilometriä suolaharjattavaa pyörätietä kulkee Kuusisaaresta Meilahdelle ja kiertää Lauttasaaren. Kun lunta sataa, pyörätietä harjataan melkein taukoamatta.

”Suolaharjattavien pyöräteiden määrä kasvaa ensi vuonna, ja meille tulee toinen pätkä Herttoniemeen - ensi vuonna on kaiken kaikkiaan 20 kilometriä suolaharjattavaa pyörätietä”, Koskela paljastaa.

Polkupyörätarkastuksissa tarkastetaan liukkaudentorjuntatarpeet suolaharjatuilla teillä.

Lumenlastausta Munkkiniemessä viime talvelta.

Alueurakat lukuina:

Herttoniemen alueurakka:
Nurmialueita 41 ha
Pensaita ja köynnöksiä 5,6 ha
Kukkakasveja 2 ha
Katu- ja puistopuita 1410 kpl
Katuja 89 km
kevyenliikenteenväyliä 122 km
Koira-aitauksia 7 kpl
Leikkipaikkoja ja -puistoja 20 kpl

Lauttasaaren alueurakka:
Nurmialueita 46,5 ha
Pensaita ja köynnöksiä 3,3 ha
Kukkakasveja 0,2 ha
Katu- ja puistopuita 1101 kpl
Katuja 54 km
kevyenliikenteenväyliä 83 km
Suolaharjattava pyörätie 10 km
Koira-aitauksia 4 kpl
Leikkipaikkoja ja -puistoja 15 kpl

Teksti: Venla Vuosalmi