Väylät kuntoon

Näkökulmia  · Julkaistu 06.06.2018

Suomen väylien ylläpitoon ja uusinvestointeihin tarvitaan jopa miljardi euroa vuodessa.

Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat vastuullisen infrapolitiikan ydin. Nyt jatkuvuutta ei ole, koska väylien ylläpitoon varatun 500 miljoonan euron korjausvelkapaketin rahat ovat loppumassa vuoden lopussa. Valtiovalta ei ole toistaiseksi osoittanut lisärahaa.

"Tilanne on täysin kestämätön", Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtajana vuoden 2017 marraskuussa aloittanut Aleksi Randell sanoo.

Valtioneuvoston parhaillaan valmistelussa oleva asetus väyläluokituksesta pyrkii omalta osaltaan helpottamaan tilannetta, vaikka se ei suoranaisesti tuokaan rahaa ylläpitoon.

Miten käy liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen kehittämisen, kun vastuu siirtyy maakunnille?

Aleksi Randell kannattaa suunnitelmaa, joka ulottuu vuosikymmenten yli. Tällöin puhutaan yksin infran ylläpidossa useiden kymmenien miljardien rahoitustarpeesta.

"Pitkäjänteinen väylien ylläpito- ja kehittämissuunnitelma 12 vuodeksi on erittäin tärkeä tässä tilanteessa. Se kattaa sekä ylläpidon että uudet väylähankkeet. Tarvitsemme liikenneverkon ylläpitoon ja uusiin väyliin vuosittain 500 miljoonasta miljardiin euroa lisää rahaa, jotta voimme taata riittävät liikkumisen palvelut sekä kansalaisille että elinkeinoelämälle."

"Herää kysymys, miten käy liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen kehittämisen, kun vastuu siirtyy maakunnille."

Jos väylien kehittäminen ja ylläpito siirretään suurelta osin maakunnille, on Randellin mukaan vaarana myös se, että kahdeksallatoista maakunnalla ei ole resursseja mittavien väylähankkeiden läpivientiin. Myös poliittiset intohimot voivat heikentää hankkeiden toteutusta.

"Maakunnissa voi syntyä poliittisia odotuksia, joihin ei voida rahoituksellisesti vastata. Se voi johtaa epäselvään tilanteeseen, mitä ollaan tekemässä. Peräänkuulutan pitkäjänteistä suunnittelua ja maakunnille ymmärrystä siitä vastuusta, mitä väylien ylläpito merkitsee."

"Elinkaarihankkeissa on tärkeää, että asioita tarkastellaan aina sekä loppukäyttäjien että kokonaiskustannusten näkökulmasta. Nyt on hyvä aika tehdä perinpohjaista tutkimusta, minkälaisiin tuloksiin elinkaarimallilla on jo päästy käyttäjien näkökulmasta."

"Allianssimallin osalta on tärkeä kehittää erilaisiin hankkeisiin soveltuvia sopimusmalleja. Oleellista on se, että hankkeiden varhaisessa vaiheessa asiat tuodaan avoimesti esille, suunnitellaan mahdollisemman paljon yhteistyössä ja myös onnistumiset jaetaan yhdessä. Näin vältetään monet ikävät yllätykset."

"Monimutkaistuvassa maailmassa tarvitaan jatkuvasti uudenlaisia tapoja toteuttaa hankkeita."

Aleksi Randell

• Syntynyt vuonna 1975 Turussa.
• Rakennusteollisuuden (RT) toimitusjohtaja, VTM.
• 2010–2017 Turun kaupunginjohtaja, sitä ennen viestintäministeri Suvi Lindènin erityisavustajana.
• Muun muassa Itämeren kaupunkien liiton varapuheenjohtaja.

Teksti: Jukka Nortio  |  Kuvat: Petri Mulari

Esko Aho visioi infraa Liikenne ja viestintä yhdistyvät digitaalisuuteen. Vallankumous on alkanut.

Ajattelija Kaupunkisuunnittelussa tärkeintä on uskaltaa ajatella isosti, linjaa Osmo Soininvaara, kaupunkiajattelija.

Megatrendit ajureina Muutosten ajassa mahdollisuudet on hyödynnettävä, sanoo johtaja Heidi Erha Destiasta.