Infran taju Infra nyt

Biodiversiteettiä vaalitaan halki infran elinkaaren

Kun Destia muutama vuosi takaperin toteutti Nälkämäen vanhan kiviainesalueen maisemoinnin, pystyttiin alueelle luomaan yhteensä seitsemän uudenlaista ekosysteemiä. Kun taas Valtatie 5:n hankkeella laadittiin vuonna 2018 muutossuunnitelmaa, nousivat alueella elävien rauhoitettujen sudenkorentojen ja viitasammakoiden elinolot ja niiden säilyttäminen yhdeksi keskeiseksi huomioitavaksi tekijäksi työn suunnittelussa. Osana vuonna 2013 alkanutta Ristenin louhoksen laajentamisurakkaa Destia puolestaan otti seurantaan tänäkin päivänä seurattavan alueella elävän kallionsiipi-perhoslajin ja siirtoistutti alueella kasvaneet, toukkien ravintona toimivat maksaruohot toisaalle samalla kallioalueella. Biodiversiteetti huomioidaan Destiassa jokaisella hankkeella halki infran elinkaaren aina suunnittelusta rakentamiseen ja viherhoitoon. Jokaisessa työn vaiheessa on omat toimenpiteensä, joiden avulla luonnon monimuotoisuutta voidaan paitsi suojella myös toisinaan aktiivisesti edistää.

Destiassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisella on pitkä historia. Painoarvo on kuitenkin kasvanut nopeasti ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä, ja nykyisin Destia on myös sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

”Meillä Destialla on siitä poikkeuksellisen hyvä tilanne, että biodiversiteetin vaaliminen pystytään huomioimaan koko infran ketjun mitalla. Monimuotoisuuden suojelu toimii lähtökohtana jo työn suunnittelussa, jolloin erityisesti korostuu alan asiantuntijuus. Tiedon kulku ketjun eri vaiheiden välillä on merkittävässä roolissa: tehdyt huomiot ja vaadittavat toimenpiteet tulee olla selvillä ja pystyä tuomaan esille niin, että prosessi jatkuu yhtenäisenä läpi urakan,” kertoo ympäristöpäällikkö Hanna Haukilahti.

Ympäristön erityispiirteet määrittelevät hankekohtaiset toimenpiteet

Kautta linjan eri infran rakentamisen vaiheissa on omat toimensa, joiden avulla voidaan vaalia biodiversiteettiä ja samalla saavuttaa paras mahdollinen lopputulos. Suunnittelu, rakentaminen ja viherhoito sisältävät omia erityispiirteitään ja huomioitavia työvaiheita. Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen osa viherhoitoa, samalla kun työmailla kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, etteivät vieraslajien siemenpankkiin varastoituneet siemenet pääse itämään huolellisella siirtelyllä ja vieraslajijätteiden asianmukaisella käsittelyllä. Työssä otetaan aina huomioon paikalliset kasvuolosuhteet, alueella jo elävä luonto sekä olosuhteiden havaittavat muutokset.

”Esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä olevalla Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeella maisemointisuunnittelussa huomioidaan alueelle ominaiset, suhteellisen vaativat kasvuolosuhteet ja suositaan alueella ennestään kasvavia lajeja. Tärkeintä on tunnistaa tehtävien toimenpiteiden biodiversiteettivaikutus. Minkälaisia olosuhteita halutaan rakentaa ja kuinka pystytään turvaamaan, että toisaalta paikalliset lajit pysyvät voimissaan eikä toisaalta mikään vieraslaji lähde kasvamaan alueella liian hanakasti”, Haukilahti jatkaa.

Yleinen linja biodiversiteettiä edistäville toimenpiteille on olemassa. Tarkat toimenpiteet kuitenkin suunnitellaan aina hankekohtaisesti, kun kohteen vaatimukset ja erityispiirteet ovat tiedossa ja pystytään tarkemmin arvioimaan hankkeen ympäristövaikutuksia ja ottamaan ne huomioon alkumetreistä lähtien. Biodiversiteettityö on hyvin pitkälle vuorovaikutusta eri viranomaisten, kuntien ja tilaajien kanssa.

”Tilaaja asettaa vaatimukset, joiden mukaan myös biodiversiteettityötä tehdään ja seurataan. Suunnitteluvaiheessa hankkeelle asetetaan erilaisia nimettyjä tavoitteita ja voidaan laatia seurantaohjelma sille, miten tavoitteet toteutuvat ja mitä asioita luonnon monimuotoisuuden suhteen tulee seurata. Esimerkiksi Ristenin louhoksen hankkeella jo laajentamiselle myönnetyssä luvassa otettiin huomioon alueella elävän erittäin uhanalaisen perhoslajin elintila. Seurannassa on nyt jo useiden vuosien ajan tarkkailtu kalliosinisiiven ja sen ravintokasvin esiintymiä yhdessä ELY-keskuksen sekä seurannan ja kunnostuksen toteuttajan Faunatica Oy:n kanssa. Seuranta tapahtuukin yleensä sekä hankkeen toteutus- että hoitovaiheessa”, kertoo Liikenne- ja kaupunkiympäristö -yksikön ryhmäpäällikkö Laura Soosalu.

                                             

Toisinaan Destia toimii alueilla, joilla elää suojeltavia kasveja tai eläinlajeja, esimerkiksi EU:n luonto- ja lintudirektiivien liitteiden lajistoa. Silloin tilanteesta tehdään tarkka arvio ja jätetään poikkeuslupahakemus, jossa on selvitetty toiminnan arvioidut vaikutukset sekä toimenpiteet, joilla haitat voidaan minimoida. Eri osapuolten kesken pohditaan ja haetaan tilanteeseen ratkaisuja yhdessä. Jos asiantuntemusta kaivataan lisää, otetaan keskusteluun mukaan myös biologeja ja muita tarvittavia asiantuntijoita.

”Monet tällä saralla tehtävät toimet ovat luvanvaraisia. Kun alueella elää esimerkiksi suojeltuja lajeja niiden elinympäristön vaatimuksiin perehdytään ja toiminnan keinoja perustellaan tarkkaan. Pyrimme lähestymään aihetta ratkaisuehdotusten kera riittävän aikaisin ja yhteistyössä eri osapuolien kanssa, eikä vain suoraan lupaa hakemalla”, Soosalu jatkaa.

Kaikki huolelliset toimenpiteet tähtäävät siihen, että eri lajien elinolosuhteet säilyvät mahdollisimman ennallaan ilman häiriötekijöitä. Esimerkiksi Ristenin louhoksella maksaruohojen siirtoistutukset ovat onnistuneet hyvin ja sekä perhosen munien että maksaruohon esiintymien seurantaa jatketaan aina vuoteen 2024 asti. Tavoitteena on ylläpitää ja optimoida lajeille ominaiset elinolosuhteet ja turvata luonnon monimuotoisuuden edellytykset myös tulevaisuudessa.