Data ohjaa myös infrarakentamista

Infra nyt  · Julkaistu 28.05.2020

Kaivinkone, kuorma-auto ja lapiomies on yleinen mielikuva infratyömaasta. Kyseiselle kolmikolle on yhä käyttöä, mutta tänä päivänä niiden työtä ohjaavat entistä useammin millintarkat ja jatkuvasti päivittyvät tietomallit. Tulevina vuosina työkaverina voi olla myös tekoälyn ohjaama robotti.

Modernit metsäkoneet ovat tunnetusti täynnä uusinta teknologiaa, jonka avulla voidaan optimoida jopa kaadettavien puiden tuleva hyötykäyttö. Samaan suuntaan ovat kehittymässä myös infrarakentamisessa käytettävät maansiirto- ja kaivinkoneet.

Niiden kuljettaja voi jo nyt seurata oman työnsä edistymistä suoraan ohjaamon näyttöruudulta ja verrata sitä kohteen valmiiseen tietomalliin. Näin jokainen kauhaisu osuu sentilleen oikeaan kohtaan ja työ etenee tarkasti suunnitelmien mukaisesti.

Ja mikäli maaperä tai työkohde poikkeaa jossain kohtaa ennakoidusta, päivitetty tietomalli esittää ohjaamon näyttöruudulta kaivuuarvot nopeasti uusiksi. Lisäksi tieto työn etenemisestä sekä poikkeamista on saman tien automaattisten analytiikkajärjestelmien käytettävissä ja koko työmaaorganisaation saatavilla ilman turhia välikäsiä ja odottelua.

Kohti teiden ja siltojen 3D-printtausta

Vastaavalla tavalla voidaan parhaimmillaan ohjata koko infraprojektia, vakuuttaa Destian kehityspäällikkö Pekka Lammassaari.

Kehityksen mahdollistaa työmaalta jatkuvasti kerättävä ja entistä monipuolisempi data, jota kertyy reaaliaikaisesti monesta eri lähteestä: työkoneista, sensoreista, manuaalisista mittauksista, tuhansista valokuvista tai vaikkapa drone-ilmakuvista ja digitaalisista maastomalleista.

Kun kaikkea tätä yhdistellään satelliittien ja digikarttojen dataan, voidaan luoda tarkka 3D-mallinnuskuva, joka on rakentamisen ohjenuorana. Ero on huima verrattuna vanhaan manuaaliseen työskentelytapaan.

”Käytännössä infrarakentamisesta tulee digitalisaation myötä teollista tuotantoa – ikään kuin ison mittakaavan 3D-printtausta, jossa digitaalisista suunnitelmista syntyy liikenneväyliä”, Lammassaari tiivistää.

Ajantasainen tieto kaikkien ulottuvilla

Tässä tiivistyvät myös digitalisaation selkeimmät edut. Tietomallin myötä kokonaisuus avautuu entistä paremmin kaikille osapuolille, vapaana olevat työkoneet saadaan parempaan käyttöön, rakentaminen nopeutuu, virheet ja hukka vähenevät.

”Työkoneet käyvät, vaikka kuskit vaihtuvat. Tärkeintä on, että osaa lukea tietomallia ja käyttää konetta sen mukaan”, Lammassaari huomauttaa.

Maan alta paljastuu töiden edetessä aina yllätyksiä, mutta niihin pystytään reagoimaan entistä nopeammin – ja mikä tärkeintä – myös entistä tarkemmin toimenpitein.

”Kun suunnitelmat ovat päivitettyinä pilvipalveluissa, ne ovat kaikkien ulottuvilla eivätkä vain työnjohtajan kansiossa”, Lammassaari tiivistää.

Tekoäly avuksi rakennustöihin

Destia on panostanut digitalisaatioon määrätietoisesti jo vuosia ja se kuuluu alansa kärkeen myös kansainvälisesti mitaten. Esimerkkeinä tietomallipohjaisesta rakentamisesta ovat Destian jo sadat hankkeet eri puolilla Suomea.

Lammassaaren visioissa tosin siintää jo näkymä, joka on vielä nykyistä huomattavasti futuristisempi. Siinä teitä rakentavat robotit ja työtä valvotaan autonomisilla droneilla tekoälyn opastamana.

Etenkin työläämmät ja vaarallisemmat työvaiheet siirtyvät jatkossa koneiden kontolle. Ihmisten rooliksi jää valvoa, että projektit etenevät suunnitelmien mukaan. ”Töiden edistymistä älykään datan opastamana voidaan seurata reaaliaikaisesti monitoreista vaikkapa aivan eri puolelta Suomea. Työnjohdon näkymä on pitkälti vastaava kuin paperitehtaan valvomossa. Sateessa ei siis tarvitse seistä”, Lammassaari vakuuttaa.

Myös itse infrasta rakennetaan entistä älykkäämpää. Eri tyyppiset sensorit yhdistettynä muuhun dataan auttavat tarkkailemaan esimerkiksi liikkumista ja liikennemääriä sekä katu-, tie- tai raideverkoston kuntoa. Tämä toimii pohjana älykäille järjestelmille, jossa rakennettu infra keskustelee ympäristönsä kanssa luoden lisäarvoa käyttäjilleen.

Entä se perinteinen lapiomies? Onko hänelle enää käyttöä?

”Kyllä, mutta toisenlaisissa ja huomattavasti siistimmissä tehtävissä.”

Destia

• Infran tajua: palvelut ja osaaminen kattavat koko infran elinkaaren suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä kaupunkikehittämisen
• Suomen suurin infra-alan palveluyhtiö
• 2014 lähtien omistaja Ahlström Capital Oy
• Työntekijöitä 1700
• Liikevaihto 570 miljoonaa euroa
• Destian päämääränä on olla Pohjoisen elämän yhdistäjä
• Yli 200-vuotinen historia

Alkuperäinen juttu julkaistu Suomea rakentamassa -liitteessä huhtikuussa 2020.

Kaupunkisuunnittelussa korostuu nyt asukasnäkökulma Kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut yksikön johtaja Heidi Erha ja hankekehitysjohtaja Markus Salmela kertovat kaupunkisuunnittelun nykytilasta.

Rakennetun ympäristön tulevaisuus syntyy monialaisten osaajien yhteistyöllä Mika Tuominen toimii Destiassa yksikön päällikkönä.

Kaupunkikehittämisen haasteiden ratkaisija Destia tunnetaan vahvasti valtakunnallisena väylien rakentajana ja ylläpitäjänä. Yrityksen koko kuva ei kuitenkaan jää tähän.