Infra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääInfra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääInfra nyt
Destia rakentaa Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeessa kestävää kaupunkia > Seuraavan neljän vuoden aikana Destia tekee oman osansa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen projektiallianssissa Sörkan spora.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääInfra nyt
Yhteiskäyttöalustat parantavat vuorovaikutteisuutta ja laatua projekteilla > Avoimet tiedonsiirtoformaatit ja yhteiskäyttöalustat ovat Destialla tätä päivää niin projektien suunnittelussa kuin toteutuksessakin.
Lue lisääInfra nyt
Tietomalli ohjaa myös työkoneita > Digitalisaatio on edennyt viime vuosina pitkin askelin infrarakentamisessa ja Destia on ollut alusta lähtien sen eturintamassa.
Lue lisääInfra nyt
Mallipohjainen suunnittelu laajenee mallien visualisointiin ja laadunvarmistukseen > Destialla mallipohjainen suunnittelu muodostaa perustan infrarakenteiden toteutukselle ja laadunvarmistukselle.
Lue lisääInfra nyt
Destia joukkoistaa tienkäyttäjille tiestön kunnon seurantaa > Destia on rakentamassa reaaliaikaista järjestelmää tiestön kunnon seuraamiseen.
Lue lisääInfra nyt
Oppilaiden toiveet huomioitiin Toppelundin koulun suunnittelussa > Destia suunnitteli toimivan ja turvallisen pihan Espoon Haukilahdessa sijaitsevalle Toppelundin koululle.
Lue lisääInfra nyt
Ajantasainen tilannekuva ottaa löysät pois työmaan toiminnasta > Destian työmailla töitten toteutumaa koskevat tiedot näkyvät tilannekuvana työmaatoimiston näytöillä.
Lue lisääInfra nyt
Maanteiden hoitourakassa Espoossa kokemus ja osaaminen siivittävät parempiin ratkaisuihin > Destia toimii pääurakoitsijana vuosi sitten alkaneessa maanteiden hoitourakassa Espoossa.
Lue lisääInfra nyt
Työmaiden tuotantotieto päivittyy työmaatoimiston näytölle seuraavaksi päiväksi > Infrahankkeissa koneet tuottavat toiminnastaan valtavan määrän tietoa ja dataa.
Lue lisääInfra nyt
Destia on yksi Fingridin A-luokan kumppaneista kantaverkon rakentamisessa > Destia rakentaa parhaillaan suomalaisten kantaverkkoyhtiö Fingridin työmailla uusia voimajohtoja.
Lue lisääInfra nyt
Hyvällä suunnittelulla hulevesijärjestelmät sulautuvat ympäristöön > Destia suunnittelee hulevesien hallintaratkaisuja niin kunnille kuin rakennusliikkeille.
Lue lisääInfra nyt
Sähköajoneuvot alkavat muokata kaupunkikuvaa > Sähköautojen ja muiden sähköisten kulkuvälineiden latauspaikat ovat tulevaisuudessa kiinteä osa kaupunki-infraa
Lue lisääInfra nyt
Destia rakensi Lahden eteläisen kehätien suurhanketta infran tajulla > Lahden eteläinen kehätie on yksi Suomen viime aikojen suurimmista tiehankkeista ja sen odotetaan valmistuvan loppuvuonna 2020.
Lue lisääInfra nyt
Destia tarjoaa osaamista ja kapasiteettia vaativimpiinkin infrahankkeisiin > Destia toteuttaa parhaillaan Väyläviraston hanketta, jossa rakennamme valtatietä Mikkelin ja Nuutilanmäen välille
Lue lisääInfra nyt
Uudet digitaaliset työkalut - Tekoäly oppii analysoimaan havaintoaineistoa > Destia soveltaa laajasti niin perinteistä kuin digitaalistakin tekniikkaa tiestön kuntokartoituksessa.
Lue lisääInfra nyt
Data ohjaa myös infrarakentamista > Destian kehityspäällikkö Pekka Lammassaari kertoo, kuinka dataa hyödynnetään nykypäivän infrarakentamisessa.
Lue lisää
Data ohjaa myös infrarakentamista
Infra nyt · Julkaistu 28.05.2020
Kaivinkone, kuorma-auto ja lapiomies on yleinen mielikuva infratyömaasta. Kyseiselle kolmikolle on yhä käyttöä, mutta tänä päivänä niiden työtä ohjaavat entistä useammin millintarkat ja jatkuvasti päivittyvät tietomallit. Tulevina vuosina työkaverina voi olla myös tekoälyn ohjaama robotti.
Modernit metsäkoneet ovat tunnetusti täynnä uusinta teknologiaa, jonka avulla voidaan optimoida jopa kaadettavien puiden tuleva hyötykäyttö. Samaan suuntaan ovat kehittymässä myös infrarakentamisessa käytettävät maansiirto- ja kaivinkoneet.
Niiden kuljettaja voi jo nyt seurata oman työnsä edistymistä suoraan ohjaamon näyttöruudulta ja verrata sitä kohteen valmiiseen tietomalliin. Näin jokainen kauhaisu osuu sentilleen oikeaan kohtaan ja työ etenee tarkasti suunnitelmien mukaisesti.
Ja mikäli maaperä tai työkohde poikkeaa jossain kohtaa ennakoidusta, päivitetty tietomalli esittää ohjaamon näyttöruudulta kaivuuarvot nopeasti uusiksi. Lisäksi tieto työn etenemisestä sekä poikkeamista on saman tien automaattisten analytiikkajärjestelmien käytettävissä ja koko työmaaorganisaation saatavilla ilman turhia välikäsiä ja odottelua.
Vastaavalla tavalla voidaan parhaimmillaan ohjata koko infraprojektia, vakuuttaa Destian kehityspäällikkö Pekka Lammassaari.
Kehityksen mahdollistaa työmaalta jatkuvasti kerättävä ja entistä monipuolisempi data, jota kertyy reaaliaikaisesti monesta eri lähteestä: työkoneista, sensoreista, manuaalisista mittauksista, tuhansista valokuvista tai vaikkapa drone-ilmakuvista ja digitaalisista maastomalleista.
Kun kaikkea tätä yhdistellään satelliittien ja digikarttojen dataan, voidaan luoda tarkka 3D-mallinnuskuva, joka on rakentamisen ohjenuorana. Ero on huima verrattuna vanhaan manuaaliseen työskentelytapaan.
”Käytännössä infrarakentamisesta tulee digitalisaation myötä teollista tuotantoa – ikään kuin ison mittakaavan 3D-printtausta, jossa digitaalisista suunnitelmista syntyy liikenneväyliä”, Lammassaari tiivistää.
Tässä tiivistyvät myös digitalisaation selkeimmät edut. Tietomallin myötä kokonaisuus avautuu entistä paremmin kaikille osapuolille, vapaana olevat työkoneet saadaan parempaan käyttöön, rakentaminen nopeutuu, virheet ja hukka vähenevät.
”Työkoneet käyvät, vaikka kuskit vaihtuvat. Tärkeintä on, että osaa lukea tietomallia ja käyttää konetta sen mukaan”, Lammassaari huomauttaa.
Maan alta paljastuu töiden edetessä aina yllätyksiä, mutta niihin pystytään reagoimaan entistä nopeammin – ja mikä tärkeintä – myös entistä tarkemmin toimenpitein.
”Kun suunnitelmat ovat päivitettyinä pilvipalveluissa, ne ovat kaikkien ulottuvilla eivätkä vain työnjohtajan kansiossa”, Lammassaari tiivistää.
Destia on panostanut digitalisaatioon määrätietoisesti jo vuosia ja se kuuluu alansa kärkeen myös kansainvälisesti mitaten. Esimerkkeinä tietomallipohjaisesta rakentamisesta ovat Destian jo sadat hankkeet eri puolilla Suomea.
Lammassaaren visioissa tosin siintää jo näkymä, joka on vielä nykyistä huomattavasti futuristisempi. Siinä teitä rakentavat robotit ja työtä valvotaan autonomisilla droneilla tekoälyn opastamana.
Etenkin työläämmät ja vaarallisemmat työvaiheet siirtyvät jatkossa koneiden kontolle. Ihmisten rooliksi jää valvoa, että projektit etenevät suunnitelmien mukaan. ”Töiden edistymistä älykään datan opastamana voidaan seurata reaaliaikaisesti monitoreista vaikkapa aivan eri puolelta Suomea. Työnjohdon näkymä on pitkälti vastaava kuin paperitehtaan valvomossa. Sateessa ei siis tarvitse seistä”, Lammassaari vakuuttaa.
Myös itse infrasta rakennetaan entistä älykkäämpää. Eri tyyppiset sensorit yhdistettynä muuhun dataan auttavat tarkkailemaan esimerkiksi liikkumista ja liikennemääriä sekä katu-, tie- tai raideverkoston kuntoa. Tämä toimii pohjana älykäille järjestelmille, jossa rakennettu infra keskustelee ympäristönsä kanssa luoden lisäarvoa käyttäjilleen.
Entä se perinteinen lapiomies? Onko hänelle enää käyttöä?
”Kyllä, mutta toisenlaisissa ja huomattavasti siistimmissä tehtävissä.”
• Infran tajua: palvelut ja osaaminen kattavat koko infran elinkaaren suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä kaupunkikehittämisen
• Suomen suurin infra-alan palveluyhtiö
• 2014 lähtien omistaja Ahlström Capital Oy
• Työntekijöitä 1700
• Liikevaihto 570 miljoonaa euroa
• Destian päämääränä on olla Pohjoisen elämän yhdistäjä
• Yli 200-vuotinen historia
Alkuperäinen juttu julkaistu Suomea rakentamassa -liitteessä huhtikuussa 2020.
Kaupunkisuunnittelussa korostuu nyt asukasnäkökulma Kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut yksikön johtaja Heidi Erha ja hankekehitysjohtaja Markus Salmela kertovat kaupunkisuunnittelun nykytilasta.
Rakennetun ympäristön tulevaisuus syntyy monialaisten osaajien yhteistyöllä Mika Tuominen toimii Destiassa yksikön päällikkönä.
Kaupunkikehittämisen haasteiden ratkaisija Destia tunnetaan vahvasti valtakunnallisena väylien rakentajana ja ylläpitäjänä. Yrityksen koko kuva ei kuitenkaan jää tähän.
Töissä Destiassa
"Yksin tässä ei olla koskaan tekemässä" > Antti Palo työskentelee Destialla radan kunnossapitoalue 3:n työpäällikkönä.
Lue lisääInfra nyt
Kaupunkisuunnittelussa korostuu nyt asukasnäkökulma > Kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut yksikön johtaja Heidi Erha ja hankekehitysjohtaja Markus Salmela kertovat kaupunkisuunnittelun nykytilasta.
Lue lisääTöissä Destiassa
"Työ on mielekästä, vaihtelevaa ja haasteellista" > Marko Hyvönen työskentelee Destialla rakennusammattimiehenä.
Lue lisääInfra nyt
Talvikunnossapidon toimintaa koordinoidaan Destian Kelikeskuksessa > Merkittävä tuki Destian talvikauden kunnossapidolle on Helsingissä Ilmatieteen laitoksen yhteydessä toimiva Kelikeskus.
Lue lisääTöissä Destiassa
Uusien toimintatapojen kehittäminen tekee työstä mielekästä > Paavo Jääskeläinen toimii Destiassa kalliosuunnittelijana.
Lue lisää