Infra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääInfra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisää
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä
Infra nyt · Julkaistu 13.01.2021
Valtatie 4 eli nelostie on Suomen kaikkein vilkkaimmin liikennöityjä valtaväyliä, jolla kulkee Oulun ja Kemin välillä päivittäin 6 100 - 51 500 ajoneuvoa. Tie ruuhkautuu etenkin aamu- ja iltapäivisin työmatkaliikenteestä, ja sillä kulkee myös runsaasti raskasta liikennettä. Yhteysvälin pahimpia ongelmia ovat ruuhkien lisäksi melu ja onnettomuusalttiit kohdat. Siksi Väylävirasto tilasi valtatien 4 Oulu-Kemi -parantamishankkeen, jossa Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Tässä jutussa kerromme tarkemmin jo valmistuneesta Kello-Räinänperän projektista ja alkukesällä valmistuvan Kiiminkijoen ylittävän sillan leventämisen projektista. Kello-Räinänperän projektissa valtatie 4 parannettiin moottoritieksi Kellon eritasoliittymän ja Kiiminkijoen välillä ja keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi Kiiminkijoen ja Räinänperän välillä, minkä ansiosta liikenne sujuvoituu ja turvallisuus paranee. Hanke toteutettiin suunnittele, toteuta ja kehitä -mallilla yhdessä Väyläviraston kanssa.
- Hanke oli kokonaisuudessaan 18 kilometriä pitkä, vastaavana työmaapäällikkönä työskentelevä Mikko Karvonen kertoo.
Kiiminkijoen osuudessa Destia rakentaa Kiiminkijoen ylittävään Allikon siltaan leveämmän kannen sekä leventää viereiset kaksi siltaa, Jokelantien ja Asemakyläntien ylittävät risteyssillat, jotka Destia on myös suunnitellut. Sillat sijaitsevat Haukiputaalla Kello-Räinänperä-osuuden puolivälissä. Hanke mahdollistaa valtatien leventämisen ja ohituskaistan rakentamisen Asemakylän eritasoliittymästä Oulun suuntaan. Myös alueen melunsuojausta parannetaan rakentamalla muun muassa melukaiteet siltapaikoille.
- Kaikille silloille tehdään melukaiteet ja väylille rakennettiin meluvallit. Melukaiteiden paino huomioidaan esimerkiksi siltojen kuormissa, kertoo suunnittelijoiden ryhmäpäällikkönä työskentelevä Matti Mikkonen.
Allikon siltatöiden ajaksi rakennettu työmaasilta notkahti syyskuun puolivälissä, kun Aila-myrskyn tulvavedet syövyttivät sen rakenteita. Silta suljettiin viivyttelemättä ja nostettiin korjattavaksi. Takaisin paikoilleen se nostettiin marraskuussa. Työmaasilta pitää nelostien liikenteen reitillään, kunnes varsinainen Allikon silta päästään ottamaan käyttöön alkukesästä 2021 urakka-ajan puitteissa.
Työmaa-alueiden nopeusrajoitukset puhututtavat aika-ajoin. Nopeusrajoituksissa tulee huomioida monta eri seikkaa: vaikka työntekijät eivät olisi esimerkiksi yöllä töissä, nopeusrajoituksia tarvitaan, sillä työmaa on monella tapaa keskeneräinen.
- Työmaalla voi olla esimerkiksi puutteellisia tiemerkintöjä ja liikennemerkkejä tai sieltä voi puuttua kaiteita tai rakenteet voivat olla väliaikaisia. Tällöin tie ei ole tarpeeksi turvallinen suurempaan nopeusrajoitukseen, työmaapäällikkönä työskentelevä Tuomas Puolimatka valottaa.
- Nopeusrajoitus voi esimerkiksi siltatyömaalla olla myös siitä syystä, että sillä halutaan minimoida autoista tulevaa tärinää, Karvonen lisää.
Turvallisuus on tärkeää myös työmaiden liikennejärjestelyissä. Suunnittelun näkökulmasta Mikkonen avaa sitä, mikä merkitys suunnitelmien ratkaisuilla on turvallisuuteen:
- Jokelantien ylittävä risteyssilta piti aluksi toteuttaa leventämällä se molemmilta puolilta. Suunnittelussa päästiin kuitenkin ratkaisuun leventää siltaa toiselta puolelta, jolloin siltaa ei tarvinnut purkaa molemmilta reunoilta – tästä syystä saatiin leveämpi liikennöitävä tila työn ajaksi ja turvallisuutta parannettiin, Mikkonen kertoo.
Tietomallipohjaisuus on molemmissa hankeosissa niin suunnittelussa kuin toteutuksessa tärkeässä osassa, sillä se nopeuttaa työvaiheita ja vähentää virheiden mahdollisuutta tehostaen näin rakentamista.
- Suunnitelmat viedään työkoneisiin Infrakit-ohjelman kautta, Karvonen kertoo.
- Käytimme hankkeessa mallipohjaisen tuotannon lisäksi mallipohjaista laadunvalvontaa, Puolimatka lisää.
Parhaat ratkaisut ovat syntyneet hankeosissa moniulotteisen yhteistyön tuloksena.
- Toteutusvaiheessa löydettiin vielä parannuksia alkuperäisiin suunnitelmiin yhdessä destialaisten osaajien kanssa. Toimiva yhteistyö on osoitus Destian infran tajusta, Mikkonen kiteyttää.
Kello-Räinänperä-hankkeen alkuvaiheessa, suunnittelutyön ollessa kiihkeimmillään, väyläsuunnittelija oli työmaatoimistolla 1-2 päivää viikossa, jolloin yhteistyö tiivistyi entisestään ja kiireiset muutokset saatiin vietyä tuotantoon erityisen nopeasti ilman katkoksia työmaalla.
Parivuotinen Kello-Räinänperän projekti on valmis Allikon siltaa lukuun ottamatta, joka valmistuu alkukesästä. Liikenne virtaa taas normaalisti, mutta entistä sujuvammin ja turvallisemmin, aiheuttaen vähemmän meluhaittaa.
Yhteiskäyttöalustat parantavat vuorovaikutteisuutta ja laatua projekteilla Avoimet tiedonsiirtoformaatit ja yhteiskäyttöalustat ovat Destialla tätä päivää niin projektien suunnittelussa kuin toteutuksessakin.
Mallipohjainen suunnittelu laajenee mallien visualisointiin ja laadunvarmistukseen Destialla mallipohjainen suunnittelu muodostaa perustan infrarakenteiden toteutukselle ja laadunvarmistukselle.
Tietomalli ohjaa myös työkoneita Digitalisaatio on edennyt viime vuosina pitkin askelin infrarakentamisessa ja Destia on ollut alusta lähtien sen eturintamassa.
Infra nyt
Destia rakentaa Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeessa kestävää kaupunkia > Seuraavan neljän vuoden aikana Destia tekee oman osansa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen projektiallianssissa Sörkan spora.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääInfra nyt
Yhteiskäyttöalustat parantavat vuorovaikutteisuutta ja laatua projekteilla > Avoimet tiedonsiirtoformaatit ja yhteiskäyttöalustat ovat Destialla tätä päivää niin projektien suunnittelussa kuin toteutuksessakin.
Lue lisääInfra nyt
Tietomalli ohjaa myös työkoneita > Digitalisaatio on edennyt viime vuosina pitkin askelin infrarakentamisessa ja Destia on ollut alusta lähtien sen eturintamassa.
Lue lisääInfra nyt
Mallipohjainen suunnittelu laajenee mallien visualisointiin ja laadunvarmistukseen > Destialla mallipohjainen suunnittelu muodostaa perustan infrarakenteiden toteutukselle ja laadunvarmistukselle.
Lue lisääInfra nyt
Destia joukkoistaa tienkäyttäjille tiestön kunnon seurantaa > Destia on rakentamassa reaaliaikaista järjestelmää tiestön kunnon seuraamiseen.
Lue lisääInfra nyt
Oppilaiden toiveet huomioitiin Toppelundin koulun suunnittelussa > Destia suunnitteli toimivan ja turvallisen pihan Espoon Haukilahdessa sijaitsevalle Toppelundin koululle.
Lue lisääInfra nyt
Ajantasainen tilannekuva ottaa löysät pois työmaan toiminnasta > Destian työmailla töitten toteutumaa koskevat tiedot näkyvät tilannekuvana työmaatoimiston näytöillä.
Lue lisääInfra nyt
Maanteiden hoitourakassa Espoossa kokemus ja osaaminen siivittävät parempiin ratkaisuihin > Destia toimii pääurakoitsijana vuosi sitten alkaneessa maanteiden hoitourakassa Espoossa.
Lue lisääInfra nyt
Työmaiden tuotantotieto päivittyy työmaatoimiston näytölle seuraavaksi päiväksi > Infrahankkeissa koneet tuottavat toiminnastaan valtavan määrän tietoa ja dataa.
Lue lisääInfra nyt
Destia on yksi Fingridin A-luokan kumppaneista kantaverkon rakentamisessa > Destia rakentaa parhaillaan suomalaisten kantaverkkoyhtiö Fingridin työmailla uusia voimajohtoja.
Lue lisääInfra nyt
Hyvällä suunnittelulla hulevesijärjestelmät sulautuvat ympäristöön > Destia suunnittelee hulevesien hallintaratkaisuja niin kunnille kuin rakennusliikkeille.
Lue lisääInfra nyt
Sähköajoneuvot alkavat muokata kaupunkikuvaa > Sähköautojen ja muiden sähköisten kulkuvälineiden latauspaikat ovat tulevaisuudessa kiinteä osa kaupunki-infraa
Lue lisääInfra nyt
Destia rakensi Lahden eteläisen kehätien suurhanketta infran tajulla > Lahden eteläinen kehätie on yksi Suomen viime aikojen suurimmista tiehankkeista ja sen odotetaan valmistuvan loppuvuonna 2020.
Lue lisääInfra nyt
Destia tarjoaa osaamista ja kapasiteettia vaativimpiinkin infrahankkeisiin > Destia toteuttaa parhaillaan Väyläviraston hanketta, jossa rakennamme valtatietä Mikkelin ja Nuutilanmäen välille
Lue lisääInfra nyt
Uudet digitaaliset työkalut - Tekoäly oppii analysoimaan havaintoaineistoa > Destia soveltaa laajasti niin perinteistä kuin digitaalistakin tekniikkaa tiestön kuntokartoituksessa.
Lue lisääInfra nyt
Data ohjaa myös infrarakentamista > Destian kehityspäällikkö Pekka Lammassaari kertoo, kuinka dataa hyödynnetään nykypäivän infrarakentamisessa.
Lue lisääTöissä Destiassa
"Yksin tässä ei olla koskaan tekemässä" > Antti Palo työskentelee Destialla radan kunnossapitoalue 3:n työpäällikkönä.
Lue lisääInfra nyt
Kaupunkisuunnittelussa korostuu nyt asukasnäkökulma > Kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut yksikön johtaja Heidi Erha ja hankekehitysjohtaja Markus Salmela kertovat kaupunkisuunnittelun nykytilasta.
Lue lisääTöissä Destiassa
"Työ on mielekästä, vaihtelevaa ja haasteellista" > Marko Hyvönen työskentelee Destialla rakennusammattimiehenä.
Lue lisääInfra nyt
Talvikunnossapidon toimintaa koordinoidaan Destian Kelikeskuksessa > Merkittävä tuki Destian talvikauden kunnossapidolle on Helsingissä Ilmatieteen laitoksen yhteydessä toimiva Kelikeskus.
Lue lisääTöissä Destiassa
Uusien toimintatapojen kehittäminen tekee työstä mielekästä > Paavo Jääskeläinen toimii Destiassa kalliosuunnittelijana.
Lue lisää