Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä

Infra nyt  · Julkaistu 13.01.2021

Valtatie 4 eli nelostie on Suomen kaikkein vilkkaimmin liikennöityjä valtaväyliä, jolla kulkee Oulun ja Kemin välillä päivittäin 6 100 - 51 500 ajoneuvoa. Tie ruuhkautuu etenkin aamu- ja iltapäivisin työmatkaliikenteestä, ja sillä kulkee myös runsaasti raskasta liikennettä. Yhteysvälin pahimpia ongelmia ovat ruuhkien lisäksi melu ja onnettomuusalttiit kohdat. Siksi Väylävirasto tilasi valtatien 4 Oulu-Kemi -parantamishankkeen, jossa Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.

Tässä jutussa kerromme tarkemmin jo valmistuneesta Kello-Räinänperän projektista ja alkukesällä valmistuvan Kiiminkijoen ylittävän sillan leventämisen projektista. Kello-Räinänperän projektissa valtatie 4 parannettiin moottoritieksi Kellon eritasoliittymän ja Kiiminkijoen välillä ja keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi Kiiminkijoen ja Räinänperän välillä, minkä ansiosta liikenne sujuvoituu ja turvallisuus paranee. Hanke toteutettiin suunnittele, toteuta ja kehitä -mallilla yhdessä Väyläviraston kanssa.

- Hanke oli kokonaisuudessaan 18 kilometriä pitkä, vastaavana työmaapäällikkönä työskentelevä Mikko Karvonen kertoo.

Kiiminkijoen sillan leventäminen

Kiiminkijoen osuudessa Destia rakentaa Kiiminkijoen ylittävään Allikon siltaan leveämmän kannen sekä leventää viereiset kaksi siltaa, Jokelantien ja Asemakyläntien ylittävät risteyssillat, jotka Destia on myös suunnitellut. Sillat sijaitsevat Haukiputaalla Kello-Räinänperä-osuuden puolivälissä. Hanke mahdollistaa valtatien leventämisen ja ohituskaistan rakentamisen Asemakylän eritasoliittymästä Oulun suuntaan. Myös alueen melunsuojausta parannetaan rakentamalla muun muassa melukaiteet siltapaikoille.

- Kaikille silloille tehdään melukaiteet ja väylille rakennettiin meluvallit. Melukaiteiden paino huomioidaan esimerkiksi siltojen kuormissa, kertoo suunnittelijoiden ryhmäpäällikkönä työskentelevä Matti Mikkonen.

Allikon siltatöiden ajaksi rakennettu työmaasilta notkahti syyskuun puolivälissä, kun Aila-myrskyn tulvavedet syövyttivät sen rakenteita. Silta suljettiin viivyttelemättä ja nostettiin korjattavaksi. Takaisin paikoilleen se nostettiin marraskuussa. Työmaasilta pitää nelostien liikenteen reitillään, kunnes varsinainen Allikon silta päästään ottamaan käyttöön alkukesästä 2021 urakka-ajan puitteissa.

Työmaalla turvallisuus etusijalla

Työmaa-alueiden nopeusrajoitukset puhututtavat aika-ajoin. Nopeusrajoituksissa tulee huomioida monta eri seikkaa: vaikka työntekijät eivät olisi esimerkiksi yöllä töissä, nopeusrajoituksia tarvitaan, sillä työmaa on monella tapaa keskeneräinen.

- Työmaalla voi olla esimerkiksi puutteellisia tiemerkintöjä ja liikennemerkkejä tai sieltä voi puuttua kaiteita tai rakenteet voivat olla väliaikaisia. Tällöin tie ei ole tarpeeksi turvallinen suurempaan nopeusrajoitukseen, työmaapäällikkönä työskentelevä Tuomas Puolimatka valottaa.

- Nopeusrajoitus voi esimerkiksi siltatyömaalla olla myös siitä syystä, että sillä halutaan minimoida autoista tulevaa tärinää, Karvonen lisää.

Turvallisuus on tärkeää myös työmaiden liikennejärjestelyissä. Suunnittelun näkökulmasta Mikkonen avaa sitä, mikä merkitys suunnitelmien ratkaisuilla on turvallisuuteen:

- Jokelantien ylittävä risteyssilta piti aluksi toteuttaa leventämällä se molemmilta puolilta. Suunnittelussa päästiin kuitenkin ratkaisuun leventää siltaa toiselta puolelta, jolloin siltaa ei tarvinnut purkaa molemmilta reunoilta – tästä syystä saatiin leveämpi liikennöitävä tila työn ajaksi ja turvallisuutta parannettiin, Mikkonen kertoo.

Tietomallipohjainen suunnittelu tehostaa koko rakennusketjua

Tietomallipohjaisuus on molemmissa hankeosissa niin suunnittelussa kuin toteutuksessa tärkeässä osassa, sillä se nopeuttaa työvaiheita ja vähentää virheiden mahdollisuutta tehostaen näin rakentamista.

- Suunnitelmat viedään työkoneisiin Infrakit-ohjelman kautta, Karvonen kertoo.

- Käytimme hankkeessa mallipohjaisen tuotannon lisäksi mallipohjaista laadunvalvontaa, Puolimatka lisää.

Parhaat ratkaisut ovat syntyneet hankeosissa moniulotteisen yhteistyön tuloksena.

- Toteutusvaiheessa löydettiin vielä parannuksia alkuperäisiin suunnitelmiin yhdessä destialaisten osaajien kanssa. Toimiva yhteistyö on osoitus Destian infran tajusta, Mikkonen kiteyttää.

Kello-Räinänperä-hankkeen alkuvaiheessa, suunnittelutyön ollessa kiihkeimmillään, väyläsuunnittelija oli työmaatoimistolla 1-2 päivää viikossa, jolloin yhteistyö tiivistyi entisestään ja kiireiset muutokset saatiin vietyä tuotantoon erityisen nopeasti ilman katkoksia työmaalla.

Parivuotinen Kello-Räinänperän projekti on valmis Allikon siltaa lukuun ottamatta, joka valmistuu alkukesästä. Liikenne virtaa taas normaalisti, mutta entistä sujuvammin ja turvallisemmin, aiheuttaen vähemmän meluhaittaa.

Yhteiskäyttöalustat parantavat vuorovaikutteisuutta ja laatua projekteilla Avoimet tiedonsiirtoformaatit ja yhteiskäyttöalustat ovat Destialla tätä päivää niin projektien suunnittelussa kuin toteutuksessakin.

Mallipohjainen suunnittelu laajenee mallien visualisointiin ja laadunvarmistukseen Destialla mallipohjainen suunnittelu muodostaa perustan infrarakenteiden toteutukselle ja laadunvarmistukselle.

Tietomalli ohjaa myös työkoneita Digitalisaatio on edennyt viime vuosina pitkin askelin infrarakentamisessa ja Destia on ollut alusta lähtien sen eturintamassa.