Esko Aho visioi infraa

Näkökulmia  · Julkaistu 08.03.2017

Kolmen selvityshenkilön ryhmä on pohtinut liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta Suomen liikenne- ja viestintäinfran tulevaisuutta. Esko Ahon, Lauri Lylyn ja Inka Meron tulevaisuusselvitys julkaistaan keväällä 2017. Visio infra-alan toimintaympäristöstä ja -edellytyksistä auttaa hallitusta ja eduskuntaa tekemään strategisia päätöksiä, joita toteuttavat yksittäiset toimijat, muun muassa Destia. Esko Aho kertoo selvitysryhmän ajatuksista.

”Liikenne- ja viestintäala on valtavan murroksen edessä. Sitä voi verrata rautateiden ja autojen ilmestymiseen kansalaisten ulottuville. Perinteiset liikenneratkaisut ja digitaalinen maailma muuttuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Se on tehtävä taitavasti. Vaikutukset eivät rajoitu vain fyysiseen liikkumiseen, vaan jopa ihmisten käyttäytymiseen ja kanssakäymiseen. Emme voi ennustaa, miten käyttäydymme vuonna 2030, mutta voimme luoda toimintaympäristön, arkkitehtuurin, joka mahdollistaa monia erilaisia maailmoja.”

”Olemme tottuneet tuottamaan liikennepalveluja standardimaisesti, mutta uuden teknologian avulla voimme siirtyä yksilöllisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan räätälöityjä palveluja. Jos niitä osataan tehdä fiksusti, uusille tuotteille ja palveluille voi syntyä huikeat markkinat. Siinä onnistuaksemme tarvitsemme hyvän käsityksen infra-alan arkkitehtuurista. Tässä mitataan yksityisen ja julkisen tahon sekä akateemisen maailman yhteistyökykyä. Kaiken A ja O on, että rajapinnat avataan.”

”Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuria koskevat päätökset ovat kriittisiä Suomen kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Maantieteellinen sijaintimme, riippuvuutemme ulkomaankaupasta ja se, että olemme harvaan asuttu maa sekä se, että väestön ja resurssien painopisteet ovat eri paikoissa, ovat tekijöitä, joiden vuoksi meidän pitää olla infra-alan edelläkävijä maailmanlaajuisesti. Olemme jo oikealla tiellä. Liikennekaari on minusta fiksu lähestymistapa matkalla kohti integroituvaa toimintaympäristöä. Kuluttajan tarve tulee ohjaamaan palvelujen tuottamista paljon enemmän kuin aikaisemmin. Vanhan teknologian puitteissa asiakaslähtöisiä ratkaisuja oli vaikea tehdä, nyt se on helpompaa. Väylien sekä ratojen hyvä kunto on edellytys palvelujen laadukkaalle tuottamiselle.”

”Teknologia murtaa nykyrakenteita. Miten se tapahtuu, riippuu omista ratkaisuistamme. Sanon usein, että sattuma suosii valmistautunutta. Yksi esimerkki on mobiilimaailmasta. Olimme Suomessa tehneet ratkaisuja, joiden ansiosta mobiiliteknologian läpimurto oli mahdollinen. Yksikään maa ei hyötynyt läpimurrosta niin paljon kuin Suomi 1990- ja 2000-luvulla. Läpimurtoa ei kuitenkaan ollut suunniteltu; tekniset ratkaisut ovat aina jonkinlaisia sattumia. Ryhmämme yrittää auttaa päätöksentekijöitä päättelemään, mikä on oikea ratkaisu.”

”Suomessa on ehkä vielä vallalla ajatus liikenteestä erillisenä saarekkeena. Se on teollisen ajan infrastruktuuriajattelua. Nyt olemme digitaalisessa maailmassa. Siksi vision pitää mahdollistaa monenlaisia tulevaisuuksia riippumatta siitä, mihin suuntaan maailma lähtee kehittymään.”

"Vaarallisin virhe nyt olisi olla huomaamatta olennaisia muutoksia."

”Vaarallisin virhe nyt olisi olla huomaamatta olennaisia muutoksia. On varmistettava, että meillä on oikeaa osaamista, oikea säännösympäristö ja avoimet rajapinnat. Tarvitaan paljon ennakkoluulotonta ajattelua. Olemme tottuneet väyläkeskeiseen ajatteluun. Rautatie-, maantie- ja lentoliikenteellä on kaikilla omat tehtävänsä ja niitä kehitetään omien suunnitelmien mukaan. Tulevaisuus on kuitenkin erilainen. Emme pysty sanomaan, mikä on rautateiden ja lentoliikenteen rooli. Ne tulevat mukautumaan kehityksen myötä. Euroopassa on paljon tehtävää rajojen avaamisessa ja siinä, että liikennejärjestelyt saataisiin yhtenäisiksi ja digitaalisen ajan mukaisisiksi ratkaisuiksi.”

”Meillä on hyvät edellytykset rakentaa yksi maailman parhaimmista toimintamalleista. Meillä on perinteisesti ollut hyvä yhteistyö julkisen ja yksityisen tahon kanssa. Olemme myös muita enemmän riippuvaisia liikenne- ja viestintäjärjestelmästä. Jos onnistumme, tulokset näkyvät palveluiden laadussa ja hyvinvoinnissa. Uskon, että monille toimijoille löytyy uusia toimintatapoja. Tulevilla kunnilla voi olla esimerkiksi pienempi rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana mutta isompi rooli palvelujen integroinnissa.”

”Väestömme ja kriittisten resurssiemme painopisteet ovat hyvin eri paikoissa. Tämä ero vain kasvaa. Se asettaa isot haasteet liikennejärjestelmän arkkitehtuurille. On huolellisesti mietittävä ja pääteltävä, millaisia strategisia valintoja tehdään, koska vaikutukset talouteen ja hyvinvointiin ovat niin suuret. Merkittävä osa liikenteen tulevista investoinneista tulee olemaan kytköksissä digitaalisuuteen. Toisaalta myös liikenne tulee olemaan iso digitaaliratkaisujen sovellusalue. Meillä on hyviä mahdollisuuksia olla kiinnostava sijoituskohde maailmanlaajuisesti.”

”Teollinen maailma perustui erikoistumiseen, mutta nyt tarvitaan arkkitehtuurin osaamista. Se on oma osaamisen laji, jota meillä ei ole ollut liikenteen ja viestinnän suunnittelussa. On oltava yleinen käsitys asioista.”

Teksti: Helen Moster  |  Kuva: Marko Simonen