Infra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisää
Infra nyt
Destia rakentaa Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeessa kestävää kaupunkia > Seuraavan neljän vuoden aikana Destia tekee oman osansa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen projektiallianssissa Sörkan spora.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääToimiva Suomi
Tarkasti aikataulussa > Helsinki-Vantaan lentoasemasta kuoriutuu 2020-luvulla kuuma kansainvälinen solmukohta monipuolisine palveluineen.
Lue lisääToimiva Suomi
Digitalisaatio työmaalla > Destian työmaat ovat muuttuneet digitalisaation ansiosta huomattavasti tehokkaammiksi.
Lue lisääToimiva Suomi
Destian infratyöt Kalasatamassa > Kalasataman metroaseman ympärillä Helsingissä oleva REDI:n työmaa on koko maan suurimpia.
Lue lisääToimiva Suomi
Pohjoisbaana pyöräilijöille > Vuonna 2020 Helsingissä voi pyöräillä kilometrikaupalla pitkin uutta, uljasta verkostoa: baanojen verkostoa.
Lue lisääToimiva Suomi
Kumppaneiden avulla > Pohjoisbaanan työmaalla louhintatyötä tehdään luottotekijöiden kanssa.
Lue lisääTöissä Destiassa
Meluselvitysten mestari > Taina Mattila on perehtynyt melu- sekä asiantuntijaselvityksiin.
Lue lisääToimiva Suomi
Matalakin torjuu melua > Kehäradan matalat meluesteet ovat nykyaikainen, tehokas tapa torjua melua.
Lue lisääNäkökulmia
Kokonaisratkaisuja > Seuraavat sata vuotta ovat jo työn alla, sanoo Destian Etelä-Suomen tulosyksikön johtaja Minna Heinonen.
Lue lisääInfra nyt
Hyvinvointia suomalaisella työllä > Destia on mukana yhtenä pääyhteistyökumppaneista Made by Finland -kampanjassa.
Lue lisääToimiva Suomi
Pohjatöitä tornitalolle > Destia on kaivanut ja louhinut jopa kahdeksan metrin syvyyteen Tampereen ydinkeskustaan rakennettavan Luminaryn työmaalla.
Lue lisääTöissä Destiassa
Destialla uusi henkilöstöjohtaja > Taru Salo aloitti Destiassa vuoden 2016 loppupuolella.
Lue lisääToimiva Suomi
Turvallinen raitiotie > Liikenneturvallisuusarviointi on myös kompromissien hakemista.
Lue lisääTöissä Destiassa
"Asiat selviävät puhumalla" > Esa Juhantila on Destian projektijohtaja länsimetron työmaalla. Hän johtaa metroaseman louhintatöitä rauhallisesti keskustellen.
Lue lisääInfra nyt
Silta luo työtä > Suomen suurin betonisilta Savonlinnassa siirtää laivat turvallisemmalle reitille, sujuvoittaa tieliikennettä ja luo työtä 450 henkilötyövuoden verran.
Lue lisääInfra nyt
Kestävää kehitystä > Destia sai tunnustuksen työstä korvaavan elinympäristön luomiseksi kalliosinisiivelle Ristenin louhinta-alueella Lohjalla.
Lue lisääTöissä Destiassa
Rohkeita kysyjiä > Turvallisuuspäällikkö Reijo Kuisma reissaa paljon yksin. Olo ei kuitenkaan ole yksinäinen, sillä ympärillä on hyvä Destian tukiverkko.
Lue lisääNäkökulmia
Esko Aho visioi infraa > Liikenne ja viestintä yhdistyvät digitaalisuuteen. Vallankumous on alkanut.
Lue lisääTöissä Destiassa
Voima-hanke parantaa kilpailukykyä > Destian ERP-järjestelmä saatiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa. Tuomas Räinä ja Pasi Kailasalo kertovat miten.
Lue lisääToimiva Suomi
Jo vuosisata turvaa talveen > Maanteiden koneellinen talvikunnossapito juontaa juurensa 1920-luvulle. Autot ovat syrjäyttäneet hevoset ja reet, mutta lumi ei ole muuttunut.
Lue lisää
Jo vuosisata turvaa talveen
Toimiva Suomi · Julkaistu 08.03.2017
Moni tunnistaa jäänmurtajien nimiä, mutta kuinka moni tuntee Lumikarhun, Tuiskun, Pyryn tai Iso-Antin? Ne ovat auroja, jotka komistivat talvitiepäivien näyttelyä vuonna 1933. Vuonna 1964 suosituin kärkiaura oli Ahjo Oy:n Pyry 3A. Sen työleveys oli 2 700 mm ja kärkikulma 80 astetta. Aura kulki jalaksilla ja se kiinnitettiin kuorma-autoon kaksipistekiinnityksellä.
Polanteita* ja tienpinnan liukkautta on estetty historian saatossa milloin nimismiehen, milloin valtion voimin. Kimmo Levän kirjoittama talvikunnossapidon pieni historiikki Lumiaura tarjoaa kiintoisan näkymän tielakeihin, Lumiauratoimikunnan toimintaan – ja jopa teiden suolausta vastustaneeseen kansanliikkeeseen.
Ensimmäiset säädökset talviaikaisesta tienhoidosta ovat peräisin vuodelta 1743. 1930-luvulla talvikunnossapito jaettiin kinostumisen estämiseen ja lumen poistoon. Kun tienvarsiaidat vähenivät, kinostuminenkin väheni. Samalla auraustarve lisääntyi.
Talvikunnossapidon kehittämisessä on paneuduttu muun muassa aurojen lumenheitto- ja sohjonpoistokykyyn. Sohjonpoistosta ja suolan käytöstä oppia on haettu Kanadasta saakka.
Ensimmäinen suomalaisiin oloihin kehitetty loskanpaiskija oli nimeltään Sin-Mac. Se esiteltiin yleisölle vuoden 1970 talvitiepäivillä. Työnäytös oli niin vakuuttava, että sille myönnettiin kunniapalkinto.
*Polanne: Polanteelle löytyy monta erilaista, mutta samansuuntaista selitystä. Kimmo Levän Lumiaura-kirjassa sillä tarkoitetaan kovaa lumikerrosta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan polanne on kovaksi tallautunutta tai pakkautunutta lunta tai jääharjanne tiessä. Nykysuomen sanakirja määrittelee polanteen polun tapaiseksi poljetuksi jäljeksi. Ilmatieteen laitos on määrittelyssään havainnollisin: polanne on kovaksi ja tiiviiksi polkeutunut lumikerros, jollainen tyypillisesti muodostuu jalankulkuväylille ja autoteille, jos niitä ei aurata lumisateen jälkeen.
Lähde: Kimmo Levä: Lumiaura. Koneellisen talvikunnossapidon historia. Tiemuseon julkaisuja 5, 1992
Toimiva Suomi
Väylien valtakaudet > Sata vuotta sitten vesitiet, kanavat ja rautatiet hallitsivat Suomen väyläverkkoa. Nyt valtakunnan kattava monimuotoinen väyläverkko takaa mutkattoman liikkumisen.
Lue lisää