Kauas katsoja

Näkökulmia  · Julkaistu 07.06.2017

Koneen ja ihmisen välinen työ määritellään uudestaan, ja suomalaisilla on koti sekä kaupungissa että luonnon parissa. Liikenteen robotisaatio avaa mullistavia näkymiä yhteiskuntaan, jossa palvelut tulevat ihmisten luo eikä päinvastoin.

Teknologia ei kuitenkaan tee mitään, vaan ihminen päättää, miten se valjastetaan yhteisen hyvän eteen. Tulevaisuustutkija ­Ilkka Halavan mukaan ydinkysymys kuuluu: mitä me haluamme tulevaisuudelta?

”Vuonna 2030 maailmassa on 661 miljoonakaupunkia. Ennen puhuimme kansallisvaltioista, nyt puhumme kaupunkivaltioista. Infra-alan kannalta olennaista on, miten ne kytketään toisiinsa. On selvää, että tuottavuus keskittyy kaupunkeihin, sillä ne tarjoavat sopivan sosiokulttuurisen ympäristön ja runsaasti ärsykkeitä. Kun kaupungistuminen on edennyt riittävän pitkälle, ihmiset alkavat kaivata paikkaa tai olomuotoa luonnon parissa. Kutsun tätä kaupunki- ja luontopresenssiksi.”

”Ulkomailta katsottuna Suomi on iso kansallispuisto, jossa on viisi miljoonaa puistonhoitajaa. Me voisimme tehdä fiksuja ratkaisuja ja katsoa 50 vuotta pidemmälle kuin muut. Miten saisimme luontokokemuksen osaksi asumista ja elämistä? Suomessa loma-asuntojen määrä on jo nyt maailman kärkeä, mutta tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, miten luontopresenssi otetaan huomioon rakentamisessa jo lainsäädännöstä lähtien. Oulun seutu on hyvä esimerkki ympäristöstä, jossa kaupunkielämä ja luonnon läheisyys yhdistyvät mielekkäällä tavalla.”

”Meidän ei tule ajatella perinteisesti niin, että ihmisillä on ykkösasunto ja loma-asunto, vaan niin, että poistamme ykkösasunnon statuksen, ja kaikilla olisi kaksi asuntoa, toinen kaupungissa ja toinen luonnon parissa. Tämä asettaa haasteita teiden ja väylien rakentamiselle.”

"Liikenteen robotisaatiossa pitkien välimatkojen maat ovat voittajamaita."

"Liikenteen robotisaatiossa pitkien välimatkojen maat ovat voittajamaita. Esimerkiksi Saksassa terveyskeskuksen voi laittaa mihin vain, ja lähipalvelukonsepti toteutuu, koska lähellä asuu aina paljon ihmisiä. Sama ei päde Suomessa. Meidän on kysyttävä, miten saisimme robotisaatiolla palvelut liikkumaan. Apteekki- ja ruokapalvelut voisivat tulla ihmisten luo sen sijaan, että ihmiset kulkevat palvelujen luo. Samalla välimatkojen merkitys katoaa.”

”Automatisoitunut liikenne tulee näkymään Suomessa todennäköisesti ensin taksiliikenteessä. Jo nyt Uber on tilannut takseja, joissa ei ole kuljettajaa. Kyse on valtavasta demokratisoitumisesta, kun esimerkiksi vanhukset sekä liikunta- ja näkörajoitteiset pääsevät palvelujen pariin. Emme edes selviä ikääntyvän väestön synnyttämistä tarpeista ilman automatisoitua liikennettä.”

"Koulut voisivat erikoistua ja tarjota palvelujaan ristiin; esimerkiksi kielitarjonta voisi laajentua, kun lapset voisivat käydä eri kielten tunneilla eri kouluissa robottiautojen kyydeillä. Odotan seuraavaksi, että uudet operaattorit alkavat tarjota kilpailevia liikkumispalveluja."

"Automatisoitu liikenne tulee näkymään Suomessa myös tavaraliikenteessä. Tavaroiden kuljetus siirtyy yöaikaan, pois ihmisten silmistä. Kuorma-autojen käyttöaste maanteillä on nyt 35 prosenttia. Jos tavaraliikenne automatisoitaisiin, käyttöaste voisi nousta jopa 70 prosenttiin. Tämä kiinnostaa varmasti kaikkia toimijoita."

"Itseohjautuvia rekkoja on jo nähty Manner-Euroopan maanteillä. European Truck Platooning Challenge -hanke toteutti vuonna 2016 kokeilun, jonka yhteydessä letka rekkoja ajoi läpi Euroopan automatisoidusti. Kuskit seurasivat ajoa ohjaamossa kädet ristissä."

"Suomen vahvuus on ilmasto. Mikä pärjää Suomessa, pärjää missä vain."

"Meidän on ymmärrettävä, että Suomen vahvuus on ilmasto. Sääolosuhteet vaihtelevat –30 ja +30 asteen välillä. Lappia voi käyttää automatisoitujen autojen koemaastona. Se, mikä pärjää Suomessa, pärjää missä vain.”

”Meillä on liikaa kulkuneuvoja ja liikaa seiniä suhteutettuna väestön määrään. Älykkäiden toimintojen – antureiden, sensoreiden ja videokameroiden – avulla voimme mitoittaa liikennettä paremmin. Bussit eivät kulje, jos ei ole matkustajia."

"Puolet autoista voidaan poistaa. Sen seurauksena esimerkiksi pysäköimistilojen tarve vähenee. Robottiautot tarvitsevat ylipäätään vähemmän parkkitilaa, sillä ne ajavat suoraan ruutuun. Parkkihallit ja -luolat voidaan rakentaa 30 prosenttia pienemmiksi."

"Myös ihmisten asenteet muuttuvat. Tänä päivänä syntyvät nuoret eivät tule ajamaan autoa, eivätkä he hanki ajokorttia. Kaupunkeja ei suunnitella enää autoille, vaan ihmisille.”

"Ihmisen ja koneen välinen suhde määritetään uudestaan."

”Automatisaation, robotisaation ja digitalisaation myös työnteon tavat muuttuvat. Seuraavien 20 vuoden aikana ihmisen ja koneen välinen suhde määritetäänkin uudestaan. Olemme siirtymässä hammasratastyöstä kohti artistityötä. Artistisuus on polku, joka ei ole lineaarinen, vaan kehittyminen on aiempaa monisäikeisempää. Ennen edettiin kisällistä mestariksi, nyt nuoret eivät halua esimiehiksi ja johtajiksi. Akateeminen koulutus ei vedä niin kuin ennen. Meillä on yli tuhat työtöntä tohtoria ja samaan aikaan teinimiljonäärejä. Organisaatiot ovat madaltuneet."

"Tulevaisuudessa koneet tekevät asioita, joissa ne ovat ihmisiä parempia. Ne analysoivat valtavia datamääriä ja skannaavat tietoa väsymättömästi. Ihmiselle jää aikaa tehdä merkityksellisempiä asioita, sellaisia, joissa se on parempi."

"Esimerkiksi yritysjohtajat ovat kehuneet robottiautoa, jota ei tarvitse ajaa itse. Heille vapautuu valtavasti aikaa työmatkoilla. He voivat vaikkapa leikkiä lastensa kanssa."

"Kun ihmiset vapautuvat tekemään töitä, joissa he ovat koneita parempia, he lisäävät luontaisella toimeliaisuudellaan tuottavuutta. Suomen kaltaisen korkean sivistystason maan ei kannata pusata lenkkareita tehtaassa. Sen tekevät koneet."

"Suomen haaste on miettiä, miten otamme harvaan asutun maan resurssit käyttöön nykyistä paremmilla liikennejärjestelyillä. Nykyinen järjestelmä on huono niin inhimilliseltä, luonnon kuin myös rahan käytön kannalta. On röyhkeää ajatella, että auto tai maailma tai Suomi olisi valmis.”

Ilkka Halava on KTM, sosiokulttuuristen muutosten asiantuntija, tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja. Hän toimiiPrime Frontier Oy:n ja Future Works Oy:n toimitusjohtajana. Syntynyt Turussa 1963. Naimisissa, kolme lasta. Kärsi puheviasta nuorena, nykyään ammattipuhuja.

teksti: Helen Moster  |  kuva: Juha Valkeajoki

Esko Aho visioi infraa Liikenne ja viestintä yhdistyvät digitaalisuuteen. Vallankumous on alkanut.

Uusia tekijöitä löytämässä Käsitys infran rakentamisesta on nuorten keskuudessa suppea, sanoo Panu Tuominen.

Anssi Vanjoki ja IoE Internet of Everything on enemmän kuin Internet of Things. Internetin mahdollisuudet pitäisi nähdä laajasti, sanoo Vanjoki.

Palvelumuotoilija Infra-ala ja muotoilu – onko niillä mitään yhteistä? Aalto-yliopiston professori Tuuli Mattelmäki vastaa.