Infra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääInfra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääInfra nyt
Destia rakentaa Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeessa kestävää kaupunkia > Seuraavan neljän vuoden aikana Destia tekee oman osansa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen projektiallianssissa Sörkan spora.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääInfra nyt
Yhteiskäyttöalustat parantavat vuorovaikutteisuutta ja laatua projekteilla > Avoimet tiedonsiirtoformaatit ja yhteiskäyttöalustat ovat Destialla tätä päivää niin projektien suunnittelussa kuin toteutuksessakin.
Lue lisääInfra nyt
Tietomalli ohjaa myös työkoneita > Digitalisaatio on edennyt viime vuosina pitkin askelin infrarakentamisessa ja Destia on ollut alusta lähtien sen eturintamassa.
Lue lisääInfra nyt
Mallipohjainen suunnittelu laajenee mallien visualisointiin ja laadunvarmistukseen > Destialla mallipohjainen suunnittelu muodostaa perustan infrarakenteiden toteutukselle ja laadunvarmistukselle.
Lue lisääInfra nyt
Destia joukkoistaa tienkäyttäjille tiestön kunnon seurantaa > Destia on rakentamassa reaaliaikaista järjestelmää tiestön kunnon seuraamiseen.
Lue lisääInfra nyt
Oppilaiden toiveet huomioitiin Toppelundin koulun suunnittelussa > Destia suunnitteli toimivan ja turvallisen pihan Espoon Haukilahdessa sijaitsevalle Toppelundin koululle.
Lue lisääInfra nyt
Ajantasainen tilannekuva ottaa löysät pois työmaan toiminnasta > Destian työmailla töitten toteutumaa koskevat tiedot näkyvät tilannekuvana työmaatoimiston näytöillä.
Lue lisääInfra nyt
Maanteiden hoitourakassa Espoossa kokemus ja osaaminen siivittävät parempiin ratkaisuihin > Destia toimii pääurakoitsijana vuosi sitten alkaneessa maanteiden hoitourakassa Espoossa.
Lue lisääInfra nyt
Työmaiden tuotantotieto päivittyy työmaatoimiston näytölle seuraavaksi päiväksi > Infrahankkeissa koneet tuottavat toiminnastaan valtavan määrän tietoa ja dataa.
Lue lisääInfra nyt
Destia on yksi Fingridin A-luokan kumppaneista kantaverkon rakentamisessa > Destia rakentaa parhaillaan suomalaisten kantaverkkoyhtiö Fingridin työmailla uusia voimajohtoja.
Lue lisääInfra nyt
Hyvällä suunnittelulla hulevesijärjestelmät sulautuvat ympäristöön > Destia suunnittelee hulevesien hallintaratkaisuja niin kunnille kuin rakennusliikkeille.
Lue lisääInfra nyt
Sähköajoneuvot alkavat muokata kaupunkikuvaa > Sähköautojen ja muiden sähköisten kulkuvälineiden latauspaikat ovat tulevaisuudessa kiinteä osa kaupunki-infraa
Lue lisääInfra nyt
Destia rakensi Lahden eteläisen kehätien suurhanketta infran tajulla > Lahden eteläinen kehätie on yksi Suomen viime aikojen suurimmista tiehankkeista ja sen odotetaan valmistuvan loppuvuonna 2020.
Lue lisääInfra nyt
Destia tarjoaa osaamista ja kapasiteettia vaativimpiinkin infrahankkeisiin > Destia toteuttaa parhaillaan Väyläviraston hanketta, jossa rakennamme valtatietä Mikkelin ja Nuutilanmäen välille
Lue lisääInfra nyt
Uudet digitaaliset työkalut - Tekoäly oppii analysoimaan havaintoaineistoa > Destia soveltaa laajasti niin perinteistä kuin digitaalistakin tekniikkaa tiestön kuntokartoituksessa.
Lue lisääInfra nyt
Data ohjaa myös infrarakentamista > Destian kehityspäällikkö Pekka Lammassaari kertoo, kuinka dataa hyödynnetään nykypäivän infrarakentamisessa.
Lue lisääTöissä Destiassa
"Yksin tässä ei olla koskaan tekemässä" > Antti Palo työskentelee Destialla radan kunnossapitoalue 3:n työpäällikkönä.
Lue lisääInfra nyt
Kaupunkisuunnittelussa korostuu nyt asukasnäkökulma > Kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut yksikön johtaja Heidi Erha ja hankekehitysjohtaja Markus Salmela kertovat kaupunkisuunnittelun nykytilasta.
Lue lisää
Kaupunkisuunnittelussa korostuu nyt asukasnäkökulma
Infra nyt · Julkaistu 05.05.2020
Takavuosina työpaikat ja asuinalueet siroteltiin usein toisistaan erilleen. Nyt niitä sommitellaan jopa samoihin kortteleihin. Viihtyisä ja toimiva asuinympäristö, vaivaton liikkuminen ja arkiasiointi sekä älykäs infrastruktuuri ovatkin nousseet kaupunkisuunnittelun keskiöön.
ELÄVÄ, TOIMIVA JA VIIHTYISÄ asuin- ja elinympäristö on jokaisen kaupunkisuunnittelijan tavoitteena. Toimivasta lopputuloksesta on kuitenkin vuosien saatossa ollut erilaisia näkemyksiä.
Kun työpaikat aiemmin pakenivat kaupunkien ulkopuolelle ja kehäteiden varsille, ovat ne ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja digitalisaation myötä palaamassa takaisin kaupunkikortteleihin. Käytännössä siis sinne, missä ihmiset muutoinkin liikkuvat ja asuvat.
Keskusta-alueilla tai muutoin hyvien yhteyksien äärellä olevia toimistotaloja muutetaan asunnoiksi tai niiden viereen rakennetaan asuinkortteleita. Samalla iltaisin ja viikonloppuisin autioksi jääviin kaupunginosiin saadaan uutta eloa. Ne monipuolistuvat ja eläminen tiivistyy sekä kaupunginosan että siihen liikenteellisesti kytkeytyvien osien ympärille.
Myös raideliikenteen kehittämiseen lyödään jatkuvasti lisää panoksia. Helsinki ja Espoo rakentavat Raide-Jokeria, Tampere ratikkaa ja vastaavia suunnitelmia viritellään myös Turussa ja Vantaalla. Uusin hanke on Kalasatamasta Pasilaan -kaupunkikehityshanke, jonka toteutuksessa Destia on mukana.
Tämän trendimuutoksen ovat havainneet myös Destian kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut-yksikköä luotsaava Heidi Erha sekä hankekehitysjohtaja Markus Salmela. Molempien arkista työtä on pohtia, millaisiksi suomalaiset kaupunkiympäristöt tulevina vuosina muokkautuvat.
Kaksikon mukaan ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen ohjaavat entistä selkeämmin kaikkea arkista tekemistä: työntekoa, palveluiden käyttöä ja liikkumista.
”Tämä on nyt koronaviruksen myötä varmasti huomattu lähes jokaisessa kotitaloudessa ja työpaikassa. Teemme ensisijaisesti etätyötä ja asioimme netin kautta. Samalla mietimme entistä tarkemmin omaa liikkumistamme”, Salmela toteaa.
Heidi Erhan mukaan samat ohjurit mullistavat myös infrarakentamista. Toimivat liikenneyhteydet ja sujuvat kulkuväylät ovat toki edelleen jokaisen asuinalueen elinvoimaisuuden valtimo. Niiden rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa kuitenkin korostuu entistä enemmän asukas-, käyttäjä- ja ilmastonäkökulma.
”Smart City-filosofia vaatii älykästä infraa, jonka kautta saamme tietoa mm. ihmisten liikkumisesta. Sen myötä meille kertyy dataa heidän oikeista tarpeistaan. On hyvä huomata, että emme enää välttämättä kulje koko matkaa yhdellä välineellä, vaan käytämme oman auton lisäksi vaikkapa metroa, junaa, tai polkupyörää. Samalla liikkumisesta tulee palvelua, joka on huomioitava myös kaupunkisuunnittelussa”, hän muistuttaa.
Millainen sitten on tulevaisuuden toimiva kaupunkiympäristö?
Asiantuntijoiden määrittelemänä se on ihmisläheinen, viihtyisä ja helppokäyttöinen. Asukkaiden ääni on huomioitu yhä vahvemmin jo suunnitteluvaiheessa.
Lisäksi se rakentuu liikenteellisiin solmukohtiin yhdistäen asumisen, palvelut ja työpaikat. Kaiken runkona on toimiva ja älykäs infrastruktuuri, jonka pohjalle on helppo luoda uusia kestäviä palveluja asukkaille.
Kaiken kaikkiaan kaupunkikehittäminen vaatii hyvää ”infran tajua.” Onnistuneita esimerkkejä on kuulemma jo olemassa.
”Itse olen ihaillut Kööpenhaminan Nordhavenin vanhoja satamakortteleita, jotka on muutettu viihtyisäksi asuin- ja työpaikka-alueeksi”, Salmela toteaa.
Erha löytää oman esimerkkinsä lähempää Helsingistä, jossa työssäkäyntiä, asumista ja palveluja on alettu yhdistää onnistuneesti eri puolilla kaupunkia.
”Jätkäsaaren kaupunginosa tulee valmistuttuaan näyttämään suuntaa kaupunkirakentamisessa ja rikkomaan positiivisella tavalla perinteistä ruutukaava-ajattelua”, hän ennustaa.
Alkuperäinen juttu julkaistu Suomea rakentamassa -liitteessä huhtikuussa
Rakennetun ympäristön tulevaisuus syntyy monialaisten osaajien yhteistyöllä Mika Tuominen toimii Destiassa yksikön päällikkönä.
Hämeentien kasvojenkohotus Helsingin historian suurin katuremontti alkoi maaliskuussa Hämeentiellä.
Kaupunkikehittämisen haasteiden ratkaisija Destia tunnetaan vahvasti valtakunnallisena väylien rakentajana ja ylläpitäjänä. Yrityksen koko kuva ei kuitenkaan jää tähän.
Töissä Destiassa
"Työ on mielekästä, vaihtelevaa ja haasteellista" > Marko Hyvönen työskentelee Destialla rakennusammattimiehenä.
Lue lisääInfra nyt
Talvikunnossapidon toimintaa koordinoidaan Destian Kelikeskuksessa > Merkittävä tuki Destian talvikauden kunnossapidolle on Helsingissä Ilmatieteen laitoksen yhteydessä toimiva Kelikeskus.
Lue lisääTöissä Destiassa
Uusien toimintatapojen kehittäminen tekee työstä mielekästä > Paavo Jääskeläinen toimii Destiassa kalliosuunnittelijana.
Lue lisää