Infran taju Infra nyt

Lumimyräkät haastavat kaupunkien kunnossapidon

Talvikunnossapito puhututtaa tänä vuonna myös eteläisessä Suomessa, sillä lunta satoi muutamassa viikossa yli puoli metriä. Tammi-helmikuussa pääkaupunkiseudulle pyrytti lunta ensin Valtteri-myrskyn toimesta useamman päivän ajan ja lumentulo jatkui heti seuraavana viikonloppuna. Talvikelien ystävät ovat saaneet viime viikkoina nauttia ehtymättömistä luminietoksista, mutta poikkeuksellinen lumimäärä tuo monille tien käyttäjille myös haasteita, niin myös teiden kunnossapitäjille.

”Talvikauden ajan meillä on porukka jatkuvassa lähtövalmiudessa. Kun lunta on tiedossa, varaudumme siihen niin hyvin kuin se on mahdollista; hankimme vara- ja lisäkalustoa, esimerkiksi auraukseen, hiekoitukseen ja lumen siirtoon ja sovimme vaihtokuskit etukäteen. Pääkaupunkiseudulla ei tietenkään ole edes mahdollista varautua koko talveksi sellaisella vahvuudella, joka Valtteri-myrskyn tapaisen isomman myräkän tuoma lumimäärä siinä hetkessä vaatii. Varautuminen on toteutettu keskimääräisten olosuhteiden mukaan, ja niiden mukaan painetaan hommia täydellä teholla, kunnes tarve lisäresursseille tulee”, kertoo Destian pääkaupunkiseudun kunnossapitourakoilla toimiva työpäällikkö Eero Mikkola.

Tällä hetkellä Destia vastaa pääkaupunkiseudulla Herttoniemen ja Lauttasaaren kaupunkialueurakoista sekä Espoon maanteiden hoitourakasta. Kaikkiaan urakoihin kuuluu noin 1 000 km teitä ja katuja sekä noin 500 km kevytväyliä ja jalkakäytäviä.

Lumisateisiin varaudutaan ennakkoon

Destian talvikunnossapidon kalustoon kuuluu esimerkiksi talvihoitoon varustettuja kuorma-autoja , traktoreita ja pyöräkuormaajia. Talviaikaan myös maanrakennuksen puolelta irtoaa kalustoa kunnossapidon käyttöön, ja tälläkin hetkellä Helsingin kaduilla liikkuu esimerkiksi pyöräkuormaajia ja sora-autoja avustamassa lumen siirrossa. Osa talven lumitöistä tehdään myös käsin niin sanotuissa käsilumipartioissa, joiden voimin pidetään esimerkiksi pysäkit, portaikot ja koirapuistot toimintakelpoisina. Destian omien työntekijöiden lisäksi urakoilla toimii runsaasti aliurakoitsijoita.

Runsaat lumisateet ovat lähes poikkeuksetta tiedossa jo hyvissä ajoin ja niihin pystytään valmistautumaan tilanteen vaatimalla vahvuudella. Destian kelikeskus tuottaa talvikauden aikana kunnossapidon urakoille reaaliaikaista ja tarkkaa tilannekuvaa, jonka pohjalta urakat pystyvät luomaan hyvän kokonaisnäkemyksen tulevien tuntien ja päivien alueellisista auraustarpeista. Toisinaan odotettu lumi sataa kuitenkin maahan vetenä, jolloin liukkaudentorjunta aloitetaan nopealla aikataululla.

Kunnossapitourakan tilaajan eli kaupungin tai ely-keskuksen kanssa sopimukseen kirjatut laatuvaatimukset määrittelevät sen, mihin aurauskalusto suuntaa ensimmäisenä. Mitä suuremmalla käytöllä tie on, sitä matalammalla kynnyksellä sen puhdistaminen tapahtuu. Ensin huolehditaan, että pääväylät ja esimerkiksi joukkoliikenteen linjat ovat käyttökuntoisia, jonka jälkeen kalusto siirtyy kaduille, jalkakäytäville ja lopulta käsin tehtäviin töihin.

Aura-autot työskentelevät öisin

Talvella katujen kunnossapitäjistä tulee yöeläjiä. Aura-autojen kuljettajat lepäävät pääasiassa päiväsaikaan ja ryhtyvät työhön illalla, kun liikenne hiljenee muista kulkijoista.

”Päiväsaikaan lumityöt ovat kaupungeissa käytännössä mahdottomia, sillä liikenne ja ruuhkat hidastavat työtä merkittävästi. Tilaa työlle ei ole ja lumen lisäksi myös kalusto tukkisi joitain kulkuväyliä varmasti kokonaan. Siksi töitä tehdään täydellä teholla yöaikaan, jolloin homma käy tehokkaasti ja kaikkien osapuolten kannalta turvallisesti. Työstä aiheutuva meluhaitta on tietenkin valitettavaa, mutta näin työt saadaan suoritettua mahdollisimman nopeasti, jolloin häiriökin saadaan taas poistettua”, Mikkola sanoo.

Lumen säilytystilojen puute vaikeuttaa puhdistusta

Eri kulkuväylille on omat vaatimuksensa, joiden mukaan talvihoito suoritetaan. Aina työ ei kuitenkaan ole mutkatonta, sillä isomman lumimyräkän tuomat lumimäärät tekevät toisinaan jotkin työt hankaliksi tai jopa mahdottomiksi.

”Kun lunta on näin paljon, tulee pääkaupunkiseudulla hyvin nopeasti vastaan lumelle varatun tilan rajallisuus sekä ahtaat kulkuväylät. Lumitilaa ei ole riittävästi näin suurelle sademäärälle, ja esimerkiksi Valtterin kokoluokan myräkässä riittää lunta täyttämään olemassa olevat säilytystilat moninkertaisesti. Sen lisäksi sataa vielä uutta lunta ennen kuin olemassa oleva ehtii sulaa. Säilytystilojen tyhjentämiseen menee viikkoja ja tällä välin voimme vain siirrellä lunta edestakaisin. Tilaa ei yksinkertaisesti ole kaikelle lumelle, mikä tekee teiden puhdistamisesta hankalaa”, Mikkola toteaa.

Koska lumelle ei ole säilytystilaa, kinokset koristavat monia tienvieruksia ja pihoja vielä pitkään lumisateiden jälkeen. Varsinkin keskustassa ja asutuksen keskellä teiden puhdistus vaatii ennen aurausta teiden tyhjentämisen autoista, johon jo itsessään saattaa kulua päiviä. Kaupunkiympäristössä tilojen ahtaus näyttäytyy erityisen selkeänä, mutta vaikutukset ovat nähtävissä myös maanteillä: kaistat kapenevat ja meluvallit täyttyvät lumella, eikä ajettavaa lunta saada siirrettyä pois.

Maltti vie turvallisesti perille

”Runsas lumentulo vaikeuttaa monien arkea ja vaatii tietysti kärsivällisyyttä. Teemme lumitöitä niin hyvin kuin se suinkin on mahdollista, mutta väistämättä tämän kokoluokan lumisateissa nollatilanteeseen pääsyssä kestää. Kun teemme asiat ennalta sovitussa järjestyksessä, lopputulos saavutetaan kaikista nopeimmin ja varmimmin. Kalustolle tuleekin antaa tilaa ja työrauha, eikä esimerkiksi turhia ohituksia kannata tehdä – kannattaa muistaa, että aura-auton takana on aina parempi ajokeli kuin sen edessä. Kun tiedossa on lumisia kelejä, kannattaa liikenteeseen varata pitkää pinnaa ja se ylimääräinen vartti matkantekoaikaa”, Mikkola muistuttaa.