Luonto huomioidaan entistä paremmin

Toimiva Suomi  · Julkaistu 03.10.2017

Maankäytön suunnittelussa luontoarvot otetaan entistä vahvemmin huomioon, koska huoli luonnon elintilan kapenemisesta korostuu erityisesti tiheästi asutetuilla alueilla. Infra-alan ammattilaisille biodiversiteetin huomioiminen on osa yritysvastuuta ja myös kilpailuetu. Biodiversiteettikysymysten ratkominen vaatii suunnittelutyötä ja osaamista sekä tietoa asioista.

Infra- ja rakennusala haluavat edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Biodiversiteetin vähentyminen on ilmastonmuutoksen kaltainen uhka. Destian laatupäällikkö Kari Kotilainen toteaa, että Destia huomioi toiminnassaan luontoarvot ja toimii kestävän kehityksen mukaisesti. Kun aiemmin ympäristöasioissa keskityttiin pääasiassa päästöjen raportointiin ja ympäristövaikutusten seurantaan, kiinnittyy nyt huomio jopa yksittäisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjen turvaamiseen.

Kiviainestuotannon yhteydessä syntyy kallioseinämiä, jotka sopivat monien lintulajien pesäpaikoiksi. Esimerkiksi korpit, huuhkajat ja haukat viihtyvät jyrkänteillä ja kallion kielekkeillä, joiden läheisyydessä on myös avaraa metsästysmaata. Mikkelin Kukka-ahossa, Kuhmon Vattuvaarassa ja Jämsän Haukkavuoressa on tavoitteena jättää osa kalliolouhoksen seinämistä jyrkänteeksi. Kallion suorien seinämien tai portaiden pinnat muodostavat lisäksi erityisen kasvupaikan lajistolle, joka ei menesty muunlaisessa ympäristössä.

Harjumetsien paahderinteet on Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeissa arvioitu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Niissä elää omaleimaisia ja erikoistuneita eliöyhteisöjä, joita ei tavata muualla. Luontaisten paahdeympäristöjen säilyttämisen ohella myös ihmisen luomilla avoimilla paisteisilla ympäristöillä, kuten tienpientareilla tai maa-ainesottoalueilla, on kasvien ja eläinten kannalta merkitystä. Ottoalueen avoin sorapinta on hyvä kasvupaikka paahdelajistoille. Destian soranottoalueilla esiintyviä paahdelajeja ovat esimerkiksi Tohmajärven Hasossa kasvava idänkeulankärki, Pälkäneen Kantokylässä esiintyvä keltamaite ja Enon Päresärkällä viihtyvä kissankäpälä. Maa-aineksen oton jälkeen paahdeympäristö säilytetään eikä pintamaata levitetä tai metsitetä.

Destia ottaa huomioon elävän luonnon moni­muotoisuuden eli biodiversiteetin erityisesti maa-ainesalueiden jälkihoidossa.

Väylähankkeissa huomioidaan liito-oravien elinolot ja huolehditaan, että niille jää riittävästi hyppypuita. Väylien yhteyteen rakennetaan vihersiltoja ja alikulkuja hirvien ja muiden eläinten kulkupaikoiksi.

Destian kiviainesyksikön ympäristöpäällikön Maarit Salonojan mukaan kiviainestoiminnassa voidaan auttaa eläimiä ja kasveja säilyttämään elinolosuhteensa ja myös parantamaan niitä. Maisemointien viranomaisvelvoitteet kaipaisivat osin uudistamista, sillä nykyinen luiskaamis- ja metsityskäytäntö ei ole monimuotoisuudelle aina paras vaihtoehto. Myös pystysuorat kallioseinämät tai pintaamattomat sorarinteet voivat tarjota elinympäristön usealle kasvi- ja eläinlajille. Vaihtelevat kasvuolosuhteet takaavat hyvät olot mahdollisimman monelle lajille.

Törmäpääskyn pesäkoloja rinteessä Lavaksenharjun sora-alueella Siikaisissa.

Pienistä asioista muodostuu kokonaisuus, joilla on suuri merkitys. Nauvon sillanrakennushankkeessa sukeltajat keräsivät ja siirsivät uhanalaiset sinisimpukat toisaalle turvatakseen niiden elinolot. Joroisten Helakiven kallioalueella törmäpääskyt ovat tehneet pesänsä hienojakoisen kalliomurskeen eli niin sanotun kivituhkan kasaan. Pesiville törmäpääskyille annetaan pesimärauha ja pesäpaikat on säilytetty. Törmäpääskyille on mahdollista tehdä ottoalueen läheisyyteen myös uusioympäristöjä eli hiekkapenkkoja, joihin ne voivat tehdä pesänsä. Hienoainespitoiset, pesintään sopivat hiekkatörmät voidaan jättää luiskaamatta. Törmäpääsky pesii koko Suomen alueella, mutta sen kanta on todettu vaarantuneeksi Suomen lintujen uhanalaisarvioinnissa.

Vieraslajien hävittäminen on myös keino ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ihmisen tahattomasti tai tahallisesti siirtämä vieraslaji valtaa elintilaa ekosysteemissä ja uhkaa alkuperäisten lajien olemassaoloa. Destian tienhoidon alueurakoihin kuuluu osana vieraslajien torjuntaa, jolloin esimerkiksi ihmiselle vaaralliset jättiputket raivataan pois. Myös lupiini- ja kurtturuusukasvustoja on hävitetty, jotta alkuperäisille lajeille jää tilaa kasvaa.

Destia sai marraskuussa 2016 tunnustuksen Euroopan kiviainesjärjestön UEPG:n Kestävän kehityksen kilpailussa Brysselissä. Se annettiin Destian tekemästä työstä kalliosinisiiven korvaavan elinympäristön luomisessa Ristenin kallioalueella Lohjalla. Kalliosinisiipi on rauhoitettu päiväperhonen, joka on harvinaisuutensa vuoksi luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Se tarvitsee ravinnokseen maksaruohoa. Ristenin louhittavalla alueella kasvaneet maksaruohot siirtoistutettiin toisaalle samalle kallioalueelle.

Luonnon monimuotoisuuden huomioinen syntyy pienistä asioista, joilla on suuri merkitys. Nauvon sillanrakennushankkeessa sukeltajat keräsivät ja siirsivät uhanalaiset sinisimpukat toisaalle turvatakseen niiden elinolot. Joroisten Helakiven kallioalueella törmäpääskyt ovat tehneet pesänsä hienojakoisen kalliomurskeen eli niin sanotun kivituhkan kasaan. Pesiville törmäpääskyille annetaan pesimärauha ja pesäpaikat on säilytetty. Törmäpääskyille on mahdollista tehdä ottoalueen läheisyyteen myös uusioympäristöjä eli hiekkapenkkoja, joihin ne voivat tehdä pesänsä. Hienoainespitoiset, pesintään sopivat hiekkatörmät voidaan jättää luiskaamatta.
Väylähankkeissa huomioidaan liito-oravien elinolot ja huolehditaan, että niille jää riittävästi hyppypuita. Väylien yhteyteen rakennetaan vihersiltoja ja alikulkuja hirvien ja muiden eläinten kulkupaikoiksi.

teksti: Olli Manninen   |  Kuvat: Antti Partanen ja All Over Press

Kiviainesyksikkö Pia Rämö aloitti Destian Kiviainesyksikön johtajana helmikuun alussa 2016.

Kestävää kehitystä Destia sai tunnustuksen työstä korvaavan elinympäristön luomiseksi kalliosinisiivelle Ristenin louhinta-alueella Lohjalla.

Soitellaan!

Destian laatupäällikkö Kari Kotilainen kertoo, miten Destia ottaa huomioon elävän luonnon monimuotoisuuden toiminnassaan. Lue lisää