Infra nyt
Drone on tieinsinöörin oikea käsi > Drone-pienoiskoptereiden ottamat ilmakuvat ja videot antavat kattavaa tilannetietoa hankkeen etenemisestä.
Lue lisääInfra nyt
Drone on tieinsinöörin oikea käsi > Drone-pienoiskoptereiden ottamat ilmakuvat ja videot antavat kattavaa tilannetietoa hankkeen etenemisestä.
Lue lisääInfra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääToimiva Suomi
Ohitustie > Itäisen Suomen valtimoa, valtatie 5:tä, parannetaan nyt yhdessä sen ahtaimmista kohdista.
Lue lisääTöissä Destiassa
Toivonen ja Kaijanen > Pelkällä runkolaskennalla ei urakoita voiteta. Miten keikat saadaan kotiin?
Lue lisääInfra nyt
Destia Rail Oy > Mikko Mäkelä on aloittanut Destia Railin toimitusjohtajana.
Lue lisääInfra nyt
Kiviainesyksikkö > Pia Rämö aloitti Destian Kiviainesyksikön johtajana helmikuun alussa 2016.
Lue lisääTöissä Destiassa
Laatupäällikkö > Teiden kunnon parantaminen on tarkan mittauksen ja laaduntarkkailun yhteistulosta. Hyvä teiden kunto pienentää myös ylläpitokustannuksia.
Lue lisääInfra nyt
Kallio-yksikkö turvallisin toimija > Ei yhtään työtapaturmaa vuoden 2015 aikana.
Lue lisääInfra nyt
Virkeyttä > Työhyvinvoinnin valmennuksesta saa vinkkejä, joita ei välttämättä itse keksisi.
Lue lisääInfra nyt
Tilinpäätös > Destian liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat vuonna 2015.
Lue lisääInfra nyt
Siltatöitä > Destia on sopinut siltojen korjauksesta sekä hoitourakoista Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ely-keskuksen kanssa.
Lue lisääInfra nyt
Rakennusneuvos > Destia Rail Oy:n entinen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen sai rakennusneuvoksen arvonimen.
Lue lisääToimiva Suomi
Laadukasta suunnittelua > Laadukas suunnittelutyö on yksi Destian menestyksen kulmakivistä.
Lue lisääToimiva Suomi
LUPAUS > E 18 Haminan ohikulkutien viimeinen urakka valmistui ennätysajassa.
Lue lisääNäkökulmia
Palvelumuotoilija > Infra-ala ja muotoilu – onko niillä mitään yhteistä? Aalto-yliopiston professori Tuuli Mattelmäki vastaa.
Lue lisääInfra nyt
Mikä ihmeen sertifikaatti? > Sertifikaatin voi saada monelle eri asialle. Yrityselämässä sanalla on kuitenkin vain yksi, tärkeä tehtävä.
Lue lisääToimiva Suomi
Millimetrin tarkkuudella > Destia urakoi Länsimetron päällysrakenteet. Se vaatii huikeaa ammattitaitoa, sillä tarkkuudet ovat millimetriluokkaa.
Lue lisääToimiva Suomi
Näin toimii Destian talvihoito > Destian kelikeskus toimii ympäri vuorokauden. Keliä seurataan reaaliaikaisesti ja tiedot välitetään suoraan tienhoidoista vastaaville.
Lue lisääToimiva Suomi
Kantatie 51, Espoo > Destia parantaa Länsimetron liityntäyhteyksiä Espoon Matinkylässä.
Lue lisääTöissä Destiassa
Siltojen Silvander > Destian Etelä-Suomen siltaryhmässä työpäällikkönä toimii Jarmo Silvander. Soitellaan!
Lue lisääToimiva Suomi
Tuplavastuu > Mäki sai väistyä ja rantaviiva siirtyä Äänekosken biotuotetehtaan rautatiepohjan urakassa.
Lue lisääToimiva Suomi
Melua hahmottamassa > Kiviaineksen otossa käytettävän murskaimen lähtömelutaso on huikea 123 desibeliä.
Lue lisää
Melua hahmottamassa
Toimiva Suomi · Julkaistu 29.12.2015
Kiviaineksen otossa käytettävän murskaimen lähtömelutaso on huikea 123 desibeliä.
Taina Mattila liikuttelee keskittyneesti kolmiulotteista kuvaa tietokoneen ruudulla Vantaalla. Sama kuva liikkuu Hannele Sivosen silmien edessä Tampereella.
Kollegat ovat melusuunnittelijoita ja monta kertaa viikossa tekemisissä toistensa kanssa. Skype-viestit ja -puhelut häivyttävät maantieteellisen välimatkan olemattomiin.
Vastikään kaksikko teki melusuunnitelman Mäntsälässä sijaitsevasta Jussilan kallioalueesta. He loivat CadnaA-melulaskentaohjelman avulla hahmotelman siitä, kuinka paljon kiviaineksen otosta ja murskauksesta syntyy melua. Samalla he selvittivät, koituuko siitä haittaa läheiselle asutukselle.
Murskainten, porauksen, rikotuksen, louheen irtiottoräjäytysten ja rekkakuljetusten aiheuttama melu hahmottuu suunnittelijoiden melukartoille erivärisinä vyöhykkeinä. Keltaisella alueella melu yltää 60, punaisella 70 desibeliin. Kohtuullinen taso pysyttelee alle 55 desibelin, mikä näkyy kartalla vihreänä vyöhykkeenä.
Jussilan kiviainesoton meluselvitys tarvittiin jo olemassa olevan ympäristöluvan tarkistusta varten. Tilaaja oli Destian Kiviaines-yksikkö.
– Meluvaikutusten selvitys tehdään aina ennen varsinaisen toiminnan aloittamista, kertoo projektipäällikkö Mattila.
”Meluselvitys varmistaa, että ympäristö on huomioitu.”
Työpari mallinsi melun vaikutuksia toiminnan alku-, keski- ja loppuvaiheen tilanteista. Tavoitteena oli selvittää kiviaineksen ottamisesta aiheutuvan melun leviäminen lähiympäristöön ja ehdottaa ratkaisuja, jotta melu ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Suurin melu lähtee porauksesta, rikotuksesta ja murskauslaitoksesta.
– Mallin avulla etsimme näille toiminnoille työmaalta mahdollisimman edulliset sijainnit, Sivonen kertoo.
Työnjaosta kollegat sopivat jo tarjousvaiheessa. Työn edetessä yhteistyö jatkuu tiiviinä: ajatuksia peilataan ja ideoita punnitaan puolin ja toisin. Ristiintarkistusten tehtävänä on varmistaa melusuunnittelun laatu.
Melua voi vähentää monin tavoin. melulähteitä esimerkiksi sijoitetaan eri kohtiin, vaikkapa lähelle varastokasoja tai ottorintausta eli sitä kohtaa, johon asti kallion tai soran otto montulla on edennyt. Kiviaineksen rikotus voidaan myös tehdä eri aikaan kuin murskaus.
– Mietimme, vaikuttavatko myös maiseman muutokset melutilanteeseen ja voimmeko vähentää melua muuttamalla toimintojen järjestystä, Sivonen selventää.
Jussilassa alueen melutilanteeseen vaikuttaa myös viereinen Helsinki–Lahti-moottoritie. Tieliikenne on ylipäätään hyvin huomattava melun lähde: sille altistuu jatkuvasti yli 320 000 suomalaista, eli kuusi prosenttia koko väestöstä.
Meluselvityksiä tehdään kaavoituksen, tie- ja ratasuunnitelmien sekä ympäristöluvanvaraisen toiminnan lupahakemusten yhteydessä.
– Melulla on iso rooli myös tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa, ja siksi on tärkeä ottaa se huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kiinnostavinta on miettiä kokonaisratkaisuja, eli asuinympäristön viihtyisyyttä, ei pelkkiä meluvalleja, Mattila toteaa.
Meluselvitys on hyvä keino varmistaa ympäristölupien saanti. Viranomaisille ei aina riitä, että rakentaja kertoo asutuksen sijaitsevan riittävän kaukana melulähteistä.
– Parempi on todentaa meluselvityksen keinoin, että niin tosiaankin on, sanoo Sivonen.