Infra nyt
Toijalan tukkirumba siirtyy uusiin maisemiin: Destia rakentaa Akaalle uuden raakapuuterminaalin >
Lue lisääInfra nyt
Toijalan tukkirumba siirtyy uusiin maisemiin: Destia rakentaa Akaalle uuden raakapuuterminaalin >
Lue lisääInfra nyt
Kansalaistori: "Olemme saaneet juuri sitä, mitä olemme toivoneetkin" > Destia toimi pääurakoitsijana Helsingin kaupungin tilaamassa mittavassa ja ainutlaatuisessa hankkeessa.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääTöissä Destiassa
Henna Pasi: "Destialaisia yhdistää tekemisen into" > Henna Pasi työskenteli Destiassa aluksi opintojensa ohella. Valmistuttuaan hän sai tutusta paikasta vakituisen työpaikan.
Lue lisääNäkökulmia
BLOGI: Tietyöt ovat tuotekehitystä > Jokakesäinen ärsytyksen aihe mökkimatkalaisille ovat teiden tukoiksi ilmestyvät tietyömaat.
Lue lisääTöissä Destiassa
Vastuun jakajat > Kalliorakentamisen yksikön Esa Salonen ja Oskari Jantunen johtavat louhintaa Viitostien parannusurakassa.
Lue lisääToimiva Suomi
Moottoritiellä on kuuma > E18-tien rakentaminen Suomessa on alkanut jo vuonna 1956.
Lue lisää
Moottoritiellä on kuuma
Toimiva Suomi · Julkaistu 07.06.2018
E18-tie on nyt ajettavuudeltaan lähes kokonaan moottoritietasoinen.
Maaliskuun alussa avattiin liikenteelle Haminan ja Vaalimaan välinen moottoritie. 32 kilometrin pituinen tienpätkä valmistui vajaassa kolmessa vuodessa. Se on osa E18:aa, joka kulkee Pohjois-Irlannin Craigavonista Venäjän Pietariin. Suomessa sen reitti on Naantali–Turun kehätie–valtatie 1 (Espoon Gumböleen)–Kehä III–valtatie 7–Vaalimaa.
Tilastojen mukaan moottoriteillä henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 60–80 prosentilla. Myös Suomen elinkeinoelämälle on suuri hyöty E18-moottoritien runkoverkosta. Pääsatamat, lentoasemat ja idän liikenne ovat nyt kytköksissä toisiinsa sen avulla. Raskas liikenne sujuu ja pysyy aikataulussa entistä paremmin.
E18-tien rakentamisen Suomessa voi katsoa alkaneen vuonna 1956, kun Tarvontien työmaa Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen käynnisti toimintansa. Se oli työllisyystyömaa, joita oli alettu perustaa heikentyneen työllisyystilanteen takia eri puolille Suomea.
Tarvontien rakentaminen eteni pitkälti mies ja lana -tahdissa. Turvallisuusmääräyksiä ei tuohon aikaan kovin paljon tunnettu. Kesähelteellä tehtiin töitä jopa uimahousuissa, eikä kypäriä työmiesten päissä ollut.
Töitä kuitenkin riitti. 15 kilometrin pituinen moottoritien pätkä valmistui joulukuussa 1962 yli kuuden vuoden huhkimisen jälkeen. Gumbölestä moottoritietä jatkettiin Lohjanharjulle kolmessa osassa, ja valmista tuli 1971. Sen jälkeen moottoritien rakentaminen valtatie 1:llä loppui useaksi vuodeksi.
1990-luvulla moottoritien rakentamista jatkettiin Turun päästä. Ensin valmistui Paimio–Kaarina-osuus, sitten Kaarina–Turku. Muurla–Paimio-osuus oli valmis vuonna 2003 ja Lohjan ja Muurlan välinen, seitsemän tunnelia sisältävä osuus vuonna 2009.
Valtatie 7:n ensimmäinen moottoritieosuus Helsingistä Sipooseen valmistui vuonna 1971, ja Porvooseen asti moottoritietä pääsi kahdeksan vuotta myöhemmin. Sen jälkeen muutettiin vielä Porvoon ja Koskenkylän välinen moottoriliikennetie moottoritieksi.
Sitten rakentamiseen tuli tauko. Karhulan ohittanut "Karhulan kanjoni" oli tosin rakennettu 1970-luvulla, ja sitä oli jatkettu Haminaan 1990-luvulla. Loviisaan pääsi moottoritietä pitkin vuonna 2013, Kotkaan sekä Haminaan seuraavana vuonna ja Vaalimaalle asti siis tästä vuodesta lähtien.
Naantalin päätä ja Kehä III:a lukuun ottamatta E18-tien Suomen osuus on nyt kokonaan moottoritietä.
Teitä rakennettiin työttömien voimin Suomen väylästön historiassa työllistämistoimenpiteet ovat olleet tärkeässä asemassa. 1950-luvun lopulla kymmenet tuhannet suomalaiset työttömät työllistettiin tietyömailla.
Väylien valtakaudet Sata vuotta sitten vesitiet, kanavat ja rautatiet hallitsivat Suomen väyläverkkoa. Nyt valtakunnan kattava monimuotoinen väyläverkko takaa mutkattoman liikkumisen.
Näkökulmia
Matkalla asiakkaan ykköseksi > Asiakasratkaisut-prosessin omistaja Marko Vasenius johtaa Destian asiakas- ja myyntityön kehitystä.
Lue lisääToimiva Suomi
Unelma > Lahden tieunelma on toteutumassa: läpikulkuliikenne siirtyy kehätielle.
Lue lisääToimiva Suomi
Destia urakoi myös voimajohtoja > Projektijohtaja Teemu Palosaari pääsee vetämään Destian ensimmäistä voimajohtaurakkaa.
Lue lisääTöissä Destiassa
Sähköä teillä > Destian sähköisen liikenteen tuotepäällikkö Keijo Hietanen uskoo sähköautoilun kasvavan nopeasti vuoden 2024 jälkeen.
Lue lisääNäkökulmia
Destian asiakaskokemus viritetään nyt huippuunsa > Olemme selvittäneet, mitkä seikat asiakkaamme kokevat tärkeinä toimiessaan kanssamme.
Lue lisääToimiva Suomi
Evakko > Destia toteutti yhteistyössä Ramirentin kanssa Lappeenrannan poliisille tilapäiset väistötilat.
Lue lisääInfra nyt
Tulevaisuuden ammatti: turvalaiteasentaja > Destian kehittämispäällikkö Riku Kettu on tyytyväinen yhteistyöhön Elinkeinoelämän koulutuspalvelujen kanssa.
Lue lisääToimiva Suomi
Keskellä kiireistä kaupunkia > Kaupunkirakentaminen vaatii monipuolista osaamista. Destia esittelee sitä Ranta-Kartanon projektissaan Lahden ydinkeskustassa.
Lue lisääNäkökulmia
Väylät kuntoon > Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kannattaa pitkäjänteistä väylien ylläpito- ja kehittämissuunnitelmaa.
Lue lisääTöissä Destiassa
Yhdessä maaliin > Konsernin lakimies ja Compliance Officer Minna Marttiini kiittää työehtoasiamies Liisa Lindéniä.
Lue lisääTöissä Destiassa
Siltatöiden sankari > Destian Asiantuntijapalveluiden ryhmäpäällikkö, siltainsinööri Juha Jalonen tietää, miten vanhat sillat saavat uutta loistoa.
Lue lisääTöissä Destiassa
Innokkaasti instassa > Destian kesätyöntekijät kertovat Instagram-tilillämme (@destia_oy) työpäivistään tänäkin kesänä.
Lue lisääTöissä Destiassa
Tero Maijala: "Destiassa oppii uutta joka päivä" > Destiassa työskentelevän Tero Maijalan arkeen mittauspäällikkönä kuuluu mm. mallipohjaisen tuotannon ylläpitäminen.
Lue lisääNäkökulmia
Blogi: Älyliikenteen väylä vauhdittaa kunnossapidon kehitystä > Aurora-hankkeessa luodaan automaattisen liikenteen testialue ja osaamiskeskus.
Lue lisääTöissä Destiassa
Matias Niemeläinen: "Destiassa pääsee kehittämään itseään" > Destiassa kolmatta vuotta työskentelevä Matias Niemeläinen näkee Destian tarjoavan mahdollisuuksia kehittää itseään.
Lue lisääTöissä Destiassa
Reko Möttönen: "Destiassa jokainen työpäivä on erilainen" > Reko Möttönen työskentelee Destia Oy:ssä työmaapäällikkönä.
Lue lisää