Infra nyt
Toijalan tukkirumba siirtyy uusiin maisemiin: Destia rakentaa Akaalle uuden raakapuuterminaalin >
Lue lisää
Infra nyt
Kansalaistori: "Olemme saaneet juuri sitä, mitä olemme toivoneetkin" > Destia toimi pääurakoitsijana Helsingin kaupungin tilaamassa mittavassa ja ainutlaatuisessa hankkeessa.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääNäkökulmia
Megatrendit ajureina > Muutosten ajassa mahdollisuudet on hyödynnettävä, sanoo johtaja Heidi Erha Destiasta.
Lue lisääInfra nyt
Siltojen korjausta Helsingissä > Helsinkiläissiltoja korjataan lokakuun loppuun asti.
Lue lisääInfra nyt
Virkki Destian hallitukseen > Marjukka Virkki on nimitetty Destia Group Oyj:n hallituksen jäseneksi.
Lue lisääToimiva Suomi
Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? > Destia ottaa luonnon monimuotoisuuden huomioon.
Lue lisääTöissä Destiassa
Ratkaisukeskeisiä visioita > Johtavana asiantuntijana työskentelevällä Hannu Karttusella on lehmän hermot. Hankekehityksessä ne ovat kovaa valuuttaa.
Lue lisääTöissä Destiassa
Vastuuta vaasalaisittain > Sune Nygård ja Hannu Huhtala ovat työskennelleet yhdessä jo vuosia.
Lue lisääInfra nyt
Käyttäjät mukaan > Tampereella kerätään wlan-pohjaisten mittauslaitteiden avulla kovaa dataa keskustan kävijävirroista. Destian projektipäällikkönä toimii Heimo Rintamäki.
Lue lisääInfra nyt
Opinnäytetöitä palkitaan > Destia järjestää 11. kerran kilpailun parhaasta infra-alan lopputyöstä.
Lue lisääToimiva Suomi
Tilaa konttilaivoille > Rauman konttisataman laajennustyöt valmistuvat marraskuussa 2017.
Lue lisääTöissä Destiassa
”Late, olet rohkea!” > Työmaapäällikkö Anne Kokkola kiittelee Lasse Kultasen avarakatseista asennetta.
Lue lisääToimiva Suomi
1960-luvulla alkoi muutos > Kouvola on esimerkki kaupungista, jossa hallinnolliset muutokset ovat lähes jatkuvia. 1960-luvulla alkanut kaupungistuminen jatkuu yhä.
Lue lisääToimiva Suomi
Ratarakentamista Pohjanmaalla > Raideliikenteen suosiminen sekä tavaroiden että henkilöiden kuljetuksissa on tehokasta ilmastonmuutoksen hallintaa.
Lue lisääToimiva Suomi
Länsimetro valmistuu > Länsimetroon liittyvät työt ovat olleet Destialle suurprojekti.
Lue lisääInfra nyt
Turvallisimmat työmaat > INFRA ry palkitsi Destian moneen kertaan Turvallinen infratyömaa -kampanjassa.
Lue lisääToimiva Suomi
ALLIANSSI > Helsinki-Vantaan lentoasema on kansainvälinen keskus, hotspot, jota kehitetään yhteistyöllä.
Lue lisääNäkökulmia
Anssi Vanjoki ja IoE > Internet of Everything on enemmän kuin Internet of Things. Internetin mahdollisuudet pitäisi nähdä laajasti, sanoo Vanjoki.
Lue lisääToimiva Suomi
Ilmastonmuutos vauhdittaa energiainfraa > Ilmastonmuutos aiheuttaa äärisääilmiöitä, jotka luovat energiainfralle uusia haasteita.
Lue lisääNäkökulmia
Laadukasta infraa > Toimivampi maailma syntyy ratkaisuilla, joissa laatu on kohdillaan ja vastaa loppukäyttäjän odotuksiin, kertoo Destian Pasi Kailasalo.
Lue lisääTöissä Destiassa
Geotekniikan osaaja > Vanhempi konsultti Tuomo Haapala työskentelee Tampereella Destian geosuunnitteluyksikön päällikkönä. Soitellaan!
Lue lisääToimiva Suomi
Paalulaattojen puuttuessa > Porvoon moottoritie on aikansa lapsi: upeita suoria, mutta paljon painaumia.
Lue lisää
Paalulaattojen puuttuessa
Toimiva Suomi · Julkaistu 24.02.2016
Suomi alkoi kaupungistua 1960-luvulla. Infrastruktuurissa se merkitsi tilausta yhä suuremmille ja nopeammille teille. Niitä myös välillä rakennettiin hyvin nopeasti.
Nykyisin Turusta Vaalimaalle yltävän E18:n ensimmäinen osa valmistui vuonna 1971, minkä jälkeen väylä asteittain laajeni moottoritieksi. Porvoon moottoritienäkin tunnettu väylä oli aikansa lapsi. Vaikka rakentajat toimivat protokollan mukaan, määrärahojen niukkuus tuntuu autoilijoiden takamuksessa tänäkin päivänä.
Moottoritie rakennettiin tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti. Se oli valmistuessaan hyvin moderni. Maan ensimmäinen moottoritie Helsingistä Turkuun mutkitteli, mutta Porvoon motarilla autoilijat saivat nauttia vauhdista pitkillä suorilla.
Säästöistä ja kiireestä seuranneet ongelmat alkoivat kuitenkin pian näkyä. Rannikon maaperä on pehmeää, joten tienpohja olisi vaatinut vankistuakseen massiivisia paalulaattoja. Ne kuitenkin todettiin suunnitteluvaiheessa turhan kalliiksi.
Tienpohja toteutettiin siltoja ja siltapenkereitä lukuun ottamatta tätä keveämmällä massanvaihdolla, ja ensimmäiset painaumat alkoivat näkyä muutamassa vuodessa. Etenkään Treksilän savikkoalueilla matkanteko ei edelleenkään käy tylsäksi.
