Infran taju Infra nyt

Pilvi luo edellytyksiä avoimelle allianssiyhteistyölle

Destian Maa- ja kalliopalveluiden kehityspäällikkö Lauri Metsovuori tarkistaa Katiskaa. Tänään sieltä ei kuitenkaan löydy ahvenia tai haukia, vaan eväitä Kalasatamasta Pasilaan -hankkeeseen. Kyseessä on nimittäin hankkeen intranet. Metsovuori on hakenut hankeintrasta tietoa tavoitekustannuksen määrittelyn etenemisestä. Kahden eri allianssin muodostamassa hankkeessa tasa-arvoisen tiedonhallinnan rooli on keskiössä. Sen avulla varmistetaan, että kaikki hankkeen osapuolet, niin Helsingin kaupunki ja Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL tilaajina kuin allianssien suunnittelu- ja rakentajaosapuolet, pääsevät samaan tietoon käsiksi yhtäaikaisesti.

Tällainen tasa-arvoinen tieto on toistaiseksi suhteellisen poikkeuksellista rakennusalalla, sillä yleensä jokainen urakoitsija keskittyy omaan osaansa. Tieto liikkuu usein kahden tahon välillä, mutta monitahoinen jakaminen koetaan usein haasteelliseksi; johtuen joko toimintakulttuurista tai teknisistä ratkaisuista. Tasa-arvoisen tiedonhallinnan merkitys kuitenkin kasvaa allianssimallisten hankkeiden yleistyessä. Allianssi tarkoittaa projektia, jossa rakentamisen, suunnittelun ja tilaajan eri osapuolet muodostavat yhteisen organisaation ja vastaavat yhdessä projektin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa ollaan nyt siirtymässä suunnitteluvaiheesta ratikkakiskojen rakentamiseen. Destian Sörkan Spora -allianssi rakentaa noin kolme kilometriä 4,5 kilometrin raitiotieosuudesta sekä niihin liittyviä katualueita, viherkaistoja, jalankulun ja pyöräilyn reittejä sekä kunnallistekniikkaa. Liikennöinnin on määrä alkaa vuonna 2024.

Aikaisempiin allianssihankkeisiin verrattuna hanke on poikkeuksellinen, sillä se koostuu kahdesta erillisestä allianssista.

Jaettu tieto tekee päätöksenteosta avointa ja työstä tasa-arvoista

Hankeintra Katiska varmistaa, että kaikilla Kalasataman hankkeessa pää- tai sivutoimisesti työskentelevillä on pääsy yhteisiin työkaluihin ja tiedon tallennuspaikkoihin. Tunnuksia hankkeen pilveen on luotu kehitysvaiheen loppuun mennessä neljättä sataa. Varsinainen ydin hanketiedon varastoinnille on pilvipalvelu, joka mahdollistaa sekä tiedostomuotoisen että strukturoidun datan varastoinnin tietokantapohjaisesti. Pilveen on tallennettu dataa hankkeen eri vaiheista. Tarvittavat dokumentit, keskusteluryhmät ja sovellukset löytyvät kaikki Katiskan kautta.

Hankkeelle kehitettyyn päätöslokiin kerätään tehdyt päätökset ja siten hankkeen tilannekuvaa pääsee avoimesti tarkastelemaan intran kautta yhdessä eri osapuolten kesken. Pilvialustan raportointityökalut mahdollistavat jatkuvan raporttien räätälöinnin käyttäen datalähteenä sekä tiedostojen sisältöä että tietokantoja. Raportointia rakennustyömailla tehdään paljon, koska monimutkaisten ja ainutkertaisten projektien taloudellisten ja aikataulullisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ja poikkeamiin reagointia.

Pilvialustalla toimivat muun muassa hankkeen itse kehittämät projektinhallintasovellus ja riskityökalu, joissa ovat yhdessä kootut ja ylläpidetyt aikataulut sekä riskit. Hankkeen sisällä kehitettyjen, yksinkertaisten sovellusten avulla on mahdollista tuottaa määrämuotoista dataa, jota käytetään apuna hankkeen ohjaamisessa.

”Riskien hallinta ja aikataulutus ovat rakennusprojekteilla kriittisen tärkeitä. Teemme töitä, joissa tarvitaan ihmisiä, joten esimerkiksi koronan aiheuttamat vaatimukset monipaikkaiseen työskentelyyn on huomioitava. Työmailla tulee vastaan hyvistäkin lähtötiedoista huolimatta aina ennakoimattomia asioita, jotka vaikuttavat aikatauluihin ja kustannuksiin. Hyvä tiedonhallinnan avulla tieto asioista saavuttaa koko projektia toteuttavan yhteisön ja näin voidaan rajata yllätyksien vaikutuksia kokonaisuuteen”, sanoo Metsovuori.

Aikataulutehtävien ja riskien käsittelyn lisäksi tietomallien käsittelyyn ja hankkeen yhteiseen kustannusseurantaan tarvitaan omat sovellukset, jotka on hankittu valmiina ratkaisuina.

Tiedonhallinnan kokonaisuutta on jouduttu kehittämään ja ottamaan käyttöön osin myös haastavissa olosuhteissa. Vuoden 2020 toukokuussa alkanut hankkeen kehitysvaihe osui juuri keskelle kiihtyvää koronapandemiaa, joka ajoi suunnitteluvaiheessa mukana olleet etätöihin.

”Tilaajan toiveesta on haluttu lähteä rakentamaan kokonaisvaltaista ratkaisua hankkeen suunnittelun eri osa-alueiden, kuten riskien, kustannusten ja aikataulun, määrittelyyn tukeutuen pilvityökalujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Koronarajoitukset eivät mahdollistaneet läsnäolokoulutusta siinä määrin kuin olisi ollut tarve, mutta kehitysvaihe saatiin vietyä suunnitellussa aikaikkunassa maaliin käyttöönotettuihin ratkaisuihin tukeutuen”, Metsovuori arvioi.

Loppuvuoden aikana kehitysvaiheen tavoitteena päästä tekemään toteutusvaiheen rakentamistilaukset. Tiedonhallinta tukee tätä tavoitetta esimerkiksi tavoitekustannuksesta ja riskeistä jaetun tilannekuvan avulla. Toteutusvaiheessa pilvipalvelua voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten karttavisualisointien tekoon, aikataulutietojen, talouslukujen, turvallisuuden tunnuslukujen ja kuvamateriaalien kokoamiseen ja jakamiseen.

Tasa-arvoinen tiedonhallinta tuo lisäarvoa myös tilaajille

Tiedon syntymisen tahdissa päivittyvät tilannekuvaraportit urakan etenemisestä tuovat uudenlaista näkymää myös tilaajille. Yhteisen ja avoimen tiedonhallinta-alustan kautta tilaajat voivat nähdä ajantasaisen ja kattavan kokonaiskuvan niin hankkeen suunnittelu- kuin rakentamisvaiheen työstä. Myös mahdollisuus osallistua keskusteluihin asioista intran välityksellä helpottaa tiedon jakamista.

Urakan päätilaajalla, HKL:llä, on suunnitteilla merkittäviä investointeja, joita ollaan mahdollisesti myös toteuttamassa allianssimallilla. Siksi tilaajatahojen intresseissä on löytää toiminnallisesti hyviä tiedonhallinnan konsepteja, jotta samoja asioita ei tarvitsisi tehdä ja kehittää aina uudestaan seuraavien hankkeiden lähtiessä käyntiin.

”Destialla on halua ja kompetenssia kehittää räätälöityjä tiedonhallinnan ratkaisuja, kun on olemassa visio siitä, mitä projektin kannalta on tärkeää nähdä ja seurata. Datavetoinen tekeminen ohjaa alusta alkaen luomaan hankkeelle prosesseja ja tarjoaa huikean potentiaalin tehdä perinteisesti tunkkaiseksikin mielletyistä asioista tehokkaita ja läpinäkyviä,” Metsovuori kertoo.

Koska kahden allianssin yhteishankkeen toteutukseen osallistuu lukuisia eri toimijoita, on tiedonhallinnan kehityksessä haluttu panostaa järjestelmien lisäksi myös kulttuuriin ja ilmapiiriin sekä suunnittelussa että käytännön työssä.

”Konseptin perimmäinen tavoite on, että urakalla pystytään toimimaan mahdollisimman avoimesti ja tehokkaasti. Etenkin allianssihankkeella tämä tarkoittaa tietysti sujuvaa ja mahdollisimman avointa tiedonhallintaa”, Metsovuori tiivistää.

Valmistuessaan uusi raitiotieosuus tarjoaa sujuvan yhteyden reitille Nihti–Kalasataman keskus–Vallilanlaakso–Pasila ja yhdistää olemassa olevat raitiotie-, metro- ja lähijunaverkot toisiinsa. Tällä hetkellä hankkeen suunnitteluvaiheen työt ovat täyttä vauhtia käynnissä, jonka lisäksi Nihdin esirakentaminen aloitettiin heinäkuun alussa. Vuoden 2022 elokuulle kestävän esirakentamisvaiheen tarkoitus on valmistella tulevia talonrakennushankkeita sekä katujen ja raitiotien rakentamista. Alueella suoritetaan esimerkiksi ruoppaustöitä, vanhojen satamarakenteiden purkua ja uuden kunnallistekniikan rakennustöitä. Uusien katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan alkukesästä 2022 ja se jatkuu loppuvuoteen 2023.