Infra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääInfra nyt
Destia paransi pohjoisen valtaväylää nelostietä > Destia toimi urakoitsijana Kello-Räinänperän osuuden ja Kiiminkijoen ylittävän Allikon sillan leventämisen sekä Oulun kohdan projekteissa.
Lue lisääInfra nyt
Destia rakentaa Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeessa kestävää kaupunkia > Seuraavan neljän vuoden aikana Destia tekee oman osansa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen projektiallianssissa Sörkan spora.
Lue lisääDestia.fi
Pysy kuulolla > Tilaa Destian tiedotteet sähköpostiisi ja seuraa meitä myös somessa!
Lue lisääDestia.fi
Osaksi voittavaa joukkuetta > Destiassa töitä tehdään rehdisti, yhdessä, uudistuen ja menestyen.
Lue lisääToimiva Suomi
Tarkasti aikataulussa > Helsinki-Vantaan lentoasemasta kuoriutuu 2020-luvulla kuuma kansainvälinen solmukohta monipuolisine palveluineen.
Lue lisääToimiva Suomi
Digitalisaatio työmaalla > Destian työmaat ovat muuttuneet digitalisaation ansiosta huomattavasti tehokkaammiksi.
Lue lisääToimiva Suomi
Destian infratyöt Kalasatamassa > Kalasataman metroaseman ympärillä Helsingissä oleva REDI:n työmaa on koko maan suurimpia.
Lue lisääToimiva Suomi
Pohjoisbaana pyöräilijöille > Vuonna 2020 Helsingissä voi pyöräillä kilometrikaupalla pitkin uutta, uljasta verkostoa: baanojen verkostoa.
Lue lisääToimiva Suomi
Kumppaneiden avulla > Pohjoisbaanan työmaalla louhintatyötä tehdään luottotekijöiden kanssa.
Lue lisääTöissä Destiassa
Meluselvitysten mestari > Taina Mattila on perehtynyt melu- sekä asiantuntijaselvityksiin.
Lue lisääToimiva Suomi
Matalakin torjuu melua > Kehäradan matalat meluesteet ovat nykyaikainen, tehokas tapa torjua melua.
Lue lisääNäkökulmia
Kokonaisratkaisuja > Seuraavat sata vuotta ovat jo työn alla, sanoo Destian Etelä-Suomen tulosyksikön johtaja Minna Heinonen.
Lue lisääInfra nyt
Hyvinvointia suomalaisella työllä > Destia on mukana yhtenä pääyhteistyökumppaneista Made by Finland -kampanjassa.
Lue lisääToimiva Suomi
Pohjatöitä tornitalolle > Destia on kaivanut ja louhinut jopa kahdeksan metrin syvyyteen Tampereen ydinkeskustaan rakennettavan Luminaryn työmaalla.
Lue lisääTöissä Destiassa
Destialla uusi henkilöstöjohtaja > Taru Salo aloitti Destiassa vuoden 2016 loppupuolella.
Lue lisääToimiva Suomi
Turvallinen raitiotie > Liikenneturvallisuusarviointi on myös kompromissien hakemista.
Lue lisääTöissä Destiassa
"Asiat selviävät puhumalla" > Esa Juhantila on Destian projektijohtaja länsimetron työmaalla. Hän johtaa metroaseman louhintatöitä rauhallisesti keskustellen.
Lue lisääInfra nyt
Silta luo työtä > Suomen suurin betonisilta Savonlinnassa siirtää laivat turvallisemmalle reitille, sujuvoittaa tieliikennettä ja luo työtä 450 henkilötyövuoden verran.
Lue lisää
Silta luo työtä
Infra nyt · Julkaistu 08.03.2017
Elokuussa 2016 Savonlinnan Laitaatsalmessa alkanut siltaurakka etenee aikataulussa. Talven ajan työmaalla on ahkeroinut 30–40 työntekijää. Kevään työvaiheet kasvattavat väen määrää.
– Olemme ensimmäisen sillan pilareiden tekemisessä puolivälissä. Kun aloitamme päällysrakenteiden tekemisen, kasvaa työntekijämäärämme viidenkymmenen tietämille, työmaapäällikkö Aki Loikkanen sanoo.
Työmaan kokonaisvahvuus pysynee samana aina siihen asti, kunnes urakka valmistuu elokuussa 2019.
– Kesällä väkeä siirtyy siltatöistä pois, mutta vastaavasti maanrakennustöissä heitä tarvitaan silloin lisää.
Urakan näkyvin työ on kahden noin 500 metriä pitkän betonisillan rakentaminen Laitaatsalmen yli. Kun sillat ovat valmistuneet ja rakennustelineet purettu, ruopataan vielä väylä nykyistä syvemmäksi.
– Laivat saadaan siirrettyä uudelle reitille Olavinlinnan viereisestä Kyrösalmesta, joka alkoi ahtautensa takia käydä vaaralliseksi.
Tuplasillasta tulee Suomen suurin täysbetonisilta. Sen alituskorkeus on 24,5 metriä, joten alta mahtuvat isoimmatkin sisävesilaivat. Valtatie 14:n viereen rakennettavalta kevyen liikenteen väylältä avautuvat upeat maisemat. Uudet sillat myös sujuvoittavat tieliikennettä, kun Kyrösalmen nostosillan läppiä ei enää tarvitse avata laivojen vuoksi.
"Urakkamme kokonaisvaikutus on noin 450 henkilötyövuotta."
Savonlinnan ja koko Itä-Suomen alueelle Laitaatsalmen urakka on tärkeä piristysruiske. Pelkästään kaksivuotinen siltojen rakennustyö synnyttää noin 150 henkilötyövuotta.
– Ja kun yleisesti lasketaan, että välilliset vaikutukset ovat työmaahan verrattuna noin kaksinkertaiset, eli tässä noin 300 henkilötyövuotta, on urakkamme kokonaisvaikutus noin 450 henkilötyövuotta, Loikkanen sanoo.
Urakan työvoimasta noin 85 prosenttia tulee Savonlinnan ja Itä-Suomen alueelta. Destialta urakka työllistää kymmenkunta työntekijää, loput ovat eri työvaiheisiin erikoistuneita alihankkijoita, kuten siltojen teline-, muotti- ja valutyöt tekevä kuopiolainen Rakennuspalvelu Heikki Hiltunen Oy ja raudoitustöistä vastaava Kajaanin Raudoituspalvelu Oy.
Destia rekrytoi Laitaatsalmelle myös siltapuolen työnjohtajan.
– Betoniosaajia on vaikea löytää, mutta lopulta saimme ammattitaitoisen ja sopeutumiskykyisen nuoren kaverin. Juuri sopeutumiskyky on isossa urakassa korvaamatonta, Aki Loikkanen sanoo.
Infra nyt
Kestävää kehitystä > Destia sai tunnustuksen työstä korvaavan elinympäristön luomiseksi kalliosinisiivelle Ristenin louhinta-alueella Lohjalla.
Lue lisääTöissä Destiassa
Rohkeita kysyjiä > Turvallisuuspäällikkö Reijo Kuisma reissaa paljon yksin. Olo ei kuitenkaan ole yksinäinen, sillä ympärillä on hyvä Destian tukiverkko.
Lue lisääNäkökulmia
Esko Aho visioi infraa > Liikenne ja viestintä yhdistyvät digitaalisuuteen. Vallankumous on alkanut.
Lue lisääTöissä Destiassa
Voima-hanke parantaa kilpailukykyä > Destian ERP-järjestelmä saatiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa. Tuomas Räinä ja Pasi Kailasalo kertovat miten.
Lue lisääToimiva Suomi
Jo vuosisata turvaa talveen > Maanteiden koneellinen talvikunnossapito juontaa juurensa 1920-luvulle. Autot ovat syrjäyttäneet hevoset ja reet, mutta lumi ei ole muuttunut.
Lue lisääToimiva Suomi
Väylien valtakaudet > Sata vuotta sitten vesitiet, kanavat ja rautatiet hallitsivat Suomen väyläverkkoa. Nyt valtakunnan kattava monimuotoinen väyläverkko takaa mutkattoman liikkumisen.
Lue lisää