Infran taju

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä vaatii kunnollisen perusinfran

Sähköistyvä maantie- meri- ja lentoliikenne, itsenäisesti kulkevat ajoneuvot, digitalisoituva liikenteenhallinta sekä nollatavoite päästöissä ja liikennekuolemissa. Suomen liikennejärjestelmälle on piirretty viime vuosina kunnianhimoisia kehityspolkuja. Niiden toteuttaminen on kuitenkin realismia vasta sitten, kun liikenneinfran korjausvelka on ensin kuitattu, muistuttaa Destian uutta Strategiset liikennejärjestelmät -osaamisaluetta luotsaava professori Jorma Mäntynen.

Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämisestä on piirretty näyttäviä visioita ja samalla sille on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita. Niissä vilahtelevat päästöttömyyden ohella muun muassa digitalisaatio, autonomiset ajoneuvot, käyttäjälähtöisyys, etävalvonta sekä nollataso tieliikennekuolemissa.

Mäntysen mukaan listattuja tavoitteita on infraverkon nykyisellä kunnolla ja korjaustahdilla kuitenkin mahdotonta saavuttaa.

”Paljon rummutettu Liikenne 12-suunnitelma toki kuroo korjausvelkaa kiinni, mutta aukko on miljardiluokkaa vielä senkin jälkeen”, Mäntynen toteaa.

Korjausvelka käy kalliiksi

Liikenteen ja logistiikan tunnettu ja tunnustettu asiantuntija vertaakin tilannetta siihen, että 20 vuotta vanhaan tietokoneeseen yritetään ladata viimeisin Windows-versio.

”Visioihin kirjatut kehitysaskeleet ovat realistisia vasta sitten, kun käyttöalusta on saatu asianmukaiseen kuntoon”, Mäntynen muistuttaa.

Samalla hän muistuttaa, että tietokoneiden tapaan myös liikenneinfra kaipaa säännöllistä päivitystä. Se, mikä tänään jää korjaamatta, tulee huomenna entistä kalliimmaksi.

”Liikenneinfran osalta kyse on lopulta koko yhteiskunnan toimivuudesta, huoltovarmuudesta, ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta sekä 100 miljardin euron vientituloista. Takavuosina isoja tiehankkeita perusteltiin koko Suomen kehittämisellä. Nyt ne mielletään enemmänkin kulueräksi”, Mäntynen harmittelee.

Kohti monipuolisempaa liikenteen energiapalettia

Millainen sitten on tulevaisuuden liikennejärjestelmä ja millaista on liikkumisemme tulevina vuosina?

Mäntysen mukaan jo käynnissä oleva muutos kiteytyy energiamurrokseen, digitalisaatioon, automaatioon ja tiedonhallintaan sekä liikenneturvallisuuteen. 

Energiamurroksesta olemme jo saaneet konkreettista tuntumaa, kun polttoaineiden hinnat ovat kiivenneet ennätystasolle. Samalla entistä useampi suomalainen on alkanut miettiä sähköauton hankintaa.

Mäntynen kuitenkin painottaa, että liikenteen energiapaletti on tulevina vuosina huomattavasti nykyistä monipuolisempi. Perinteisten polttonesteiden ja akkusähkön rinnalle tulee jatkossa myös vetyä ja polttokennoteknologiaa sekä erilaisia biokomponentteja, kaasuja ja synteettisiä polttoaineita.

Fossiilisia polttoaineita korvaavien voimanlähteiden lisäksi ratkaistavana on se, millainen on niiden jakeluverkosto.

”Olemme nyt joka tapauksessa vedenjakajalla ja siirtymässä eräänlaisesta kaksisormijärjestelmästä kymmensormijärjestelmään”, Mäntynen vertaa.

Puhtaammin, turvallisemmin ja älykkäämmin

Autonomisesti liikkuvista ajoneuvoista ja laivoista on puhuttu jo vuosikymmeniä. Mäntynen näkee niiden suurimman potentiaalin tavaraliikenteessä, jonne on jo visioitu mm. miehittämättömiä, sähkökäyttöisiä ja letkassa liikkuvia rekkoja.

”Täysin autonomista liikennettä on kuitenkin vaikea vielä kuvitella. Todennäköisesti liikumme varsin kauan sekaliikennejärjestelmässä, jossa on sekä autonomisesti liikkuvia että ihmisten ohjaamia autoja.”

Mäntynen kysyy myös todellisten hyötyarvojen perään. Tavarakuljetuksiin niitä on autonomisille ajoneuvoille helposti löydettävissä. Lisäksi turvallisuudessa on huomioitava paitsi liikenneväylien kunto myös sähköisten järjestelmien haavoittuvuus ja niihin liittyvät kyber- ja tietoturvauhkat.

Vaikka täkäläisen liikennejärjestelmän todelliseen digiloikkaan on vielä pitkä matka, on muutosjuna jo liikkeellä. Tulevina vuosikymmeninä liikkuminen on nykyiseen nähden selvästi puhtaampaa, turvallisempaa ja älykkäämpää.

Työn murros vähentää säännöllisten työmatkojen tarvetta, mikä vaikuttaa sekä joukkoliikenteeseen että yksityisautoiluun.

”Ajoneuvovalmistajat ja logistiikka-ala ovat hoitaneet ympäristövastuutaan jo nyt kunnialla. Niiden tekemä työ uhkaa kuitenkin valua osittain hukkaan, jos tienpitoon ei satsata riittävästi”, Mäntynen muistuttaa.

Jorma Mäntynen

  • Destian uuden Strategiset liikennejärjestelmät -osaamisalueen johtaja
  • Pureutunut liikenteen, logistiikan ja kuljetustekniikan haasteisiin muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa, Ilmailuhallituksessa, Rautatiehallituksessa sekä Suunnittelukeskuksessa.
  • Toiminut Neste Oy:lla useissa energia- ja markkinatutkimuksen, öljyliiketoiminnan ja strategiasuunnittelun tehtävissä
  • Ehti yli 25-vuotisella professorinurallaan ohjata Tampereella yli 300 diplomityötä ja opettaa paria tuhatta opiskelijaa. Johti työnsä ohessa myös liikenteen tutkimuskeskus Verneä ja tuotantotalouden osastoa.
  • Siirtyi Destiaan suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP:stä, jossa hän luotsasi yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämiseen ja kasvuun erikoistunutta yksikköä.