Työmaiden tuotantotieto päivittyy työmaatoimiston näytölle seuraavaksi päiväksi

Infra nyt  · Julkaistu 30.09.2020

Infrahankkeissa koneet tuottavat toiminnastaan valtavan määrän tietoa ja dataa. Aikaisemmin sen tiedostettu kerääminen, analysointi ja visualisointi oli varsin vähäistä, mutta nyttemmin teknologian kehitys on tuonut muutoksen asiaan.

Kehityksen haasteena on ollut, kuinka tiedon vaivattoman keruun, prosessoinnin ja visualisoinnin mahdollistavilla teknologioilla päästään kiinni reaaliaikaiseen tietoon.

– Teknologian kehityksen myötä koneissa ovat yleistyneet alan tarpeisiin räätälöidyt työtä ohjaavat ja seuraavat laitteet. Esimerkiksi 3D-koneohjatut työkoneet opastavat kuljettajaansa suorittamaan työtehtävänsä tietomallin mukaisesti, Destian kehityspäällikkö Pekka Lammassaari sanoo.

Työsuoritteesta ja tuotannosta erilaisilla sensoreilla ja IoT-laitteilla kertyvä data myös päivittyy tilannekuvaksi työnjohdon järjestelmiin ja työmaakonttorin näyttötaululle.

Koneohjausjärjestelmä prosessoi dataa

Työkoneisiin asennetut sensorit keräävät dataa niin kauhan liikkeistä kuin siitä, ovatko liikkeet oikeassa suhteessa tietomalliin. Dataa prosessoidaan työkoneen 3D-koneohjausjärjestelmällä.

– Kuljettaja seuraa kauhan liikkeitä reaaliajassa koneen ohjaamon näytöltä ja vertaa liikkeitä tietomalliin. Kuljettajan on osattava lukea mallia ja käyttää konetta sen mukaan.

IoT-laitteita voidaan asentaa suurin piirtein mihin tahansa haluttuun paikkaan, vaikkapa infran rakenteisiin. Eri tyyppiset sensorit auttavat tarkkailemaan esimerkiksi liikkumista ja liikennemääriä sekä katu-, tie- tai raideverkoston kuntoa.

Käyttöön on otettu myös dronet IoT-laitteiden rinnalle. Infran rakennus- ja kunnossapitokohteissa dronet mittaavat ja kuvaavat ilmasta käsin maanpintaa, ja näin tuotettua dataa hyödynnetään muun datan yhteydessä.

– Reaaliaikaista tietoa voidaan yhdistellä muun tiedon kanssa. Yhdisteltyä tietoa voidaan hyödyntää uudella tavalla uusiin tarkoituksiin, Lammassaari kertoo.

Dataa myös kunnossapitoon

Datan keruuseen ja datalla ohjattavuuteen tukeudutaan myös tiestön kunnossapidossa, jossa tietojen hankkimista on myös joukkoistettu. Se tarkoittaa, että keruutyöhän on valjastettu luonnostaan tiellä liikkuvia ajoneuvoja.

– Esimerkiksi auton etulasiin kiinnitetty älypuhelimen kamera välittää reaaliaikaista kuvaa pilvipalveluun, ja koneäly poimii tietomassasta poikkeavuudet kuten vaikkapa lumen peittämät liikennemerkit.

Sorateiden tasaisuustunnusluku voidaan puolestaan laskea varsin luotettavasti puhelimen tärinän perusteella.

– Joukkoistettuna tiedon keruu tuottaa paremman tarkemman tilannekuvan kuin se, että vain Destian autot ajelisivat ympäri aluetta dataa keräämässä.

Tiestön tilannetta koskeva data helpottaa etenkin talvikunnossapitoa. Aurausautot saadaan hälytettyä liikkeelle oikeaan aikaan ja niin suolan kuin hiekankin käyttöä voidaan optimoida.

Uudet digitaaliset työkalut - Tekoäly oppii analysoimaan havaintoaineistoa Destia soveltaa laajasti niin perinteistä kuin digitaalistakin tekniikkaa tiestön kuntokartoituksessa.

Data ohjaa myös infrarakentamista Destian kehityspäällikkö Pekka Lammassaari kertoo, kuinka dataa hyödynnetään nykypäivän infrarakentamisessa.

Destia tarjoaa osaamista ja kapasiteettia vaativimpiinkin infrahankkeisiin Destia toteuttaa parhaillaan Väyläviraston hanketta, jossa rakennamme valtatietä Mikkelin ja Nuutilanmäen välille