Yhteiskäyttöalustat parantavat vuorovaikutteisuutta ja laatua projekteilla

Infra nyt  · Julkaistu 02.12.2020

Avoimet tiedonsiirtoformaatit ja yhteiskäyttöalustat ovat Destialla tätä päivää niin projektien suunnittelussa kuin toteutuksessakin.

Avoimiin tiedonsiirtoformaatteihin perustuva toimintapa ja yhteiskäyttöalustat palvelevat yhtä hyvin suunnittelijoita ja urakoitsijoita sekä asiakkaita ja asiakkaiden palkkaamia valvojia.

– Tiedonhallinta helpottuu, kun tiedot siirtyvät yhteiskäyttöalustan avulla suunnittelujärjestelmästä toiseen, työmaalle ja lopulta myös asiakkaalle, toteaa kehityspäällikkö Olli Planting Destian asiantuntijapalveluista.

Taustalla yleiset inframallivaatimukset

Infra-alan mallintamisen keskeinen ohjenuora on Building Smart Finlandin kehittämät Yleiset inframallivaatimukset YIV.

– Inframallivaatimukset ovat nopeasti vieneet eteenpäin alan suunnitteluun ja toimintatapoihin liittyvää kehitystoimintaa. Tänä päivänä Inframodel-tiedonsiirtoformaatti ja vastaava rakennesuunnittelun IFC-formaatti mahdollistavat esteettömän tiedonkulun, Olli Planting kuvaa.

Suljetut formaatit ja oman talon sisällä kehitetyt tiedonsiirtomallit ovatkin mennyttä aikaa.

Asiakkaat edellyttävät avointa tiedonsiirtoa

– Asiakkaat edellyttävät ja jopa vaativat, että niin suunnitteluhankkeet kuin itse rakentaminenkin perustuvat avoimiin tiedonsiirtoformaatteihin ja toimintatapoihin.

Destia on mukana lukuisissa kehityshankkeissa sekä asiakkaiden että muiden infra-alan toimijoiden kanssa. Avoimien systeemien päälle myös ohjelmistotalojen on helppo kehittää omia järjestelmiään.

– Muutos on ollut nopea. Vielä joku vuosi sitten valmiit suunnitelmat vietiin CD:llä asiakkaalle arkistoitavaksi tai kuljetettiin muistitikulla työmaalle, jotta ne voitiin ladata työkoneen työkoneautomaatiojärjestelmään.

Yhteiskäyttöalustat kaikkien käytössä

Työkoneautomaation kehittäminen alkoi 2000-luvun alussa, jolloin luotiin ensimmäiset tiedonsiirrossa käytettävät avoimet formaatit. Vähitellen tämä johti nykyisin käytössä olevien tietojärjestelmien syntymiseen.

– Niin suunnittelu- kuin ST-hankkeetkin toimivat yhteiskäyttöalustalla, johon kaikilla hankkeessa mukanaolevilla tahoilla ja sidosryhmillä on ainakin lukuoikeus. Tietoja tarvitseva pystyy niitä lataamaan ja tarkastelemaan joustavasti, Planting sanoo.

Yhteiskäyttöalustoja voidaan käyttää myös isoissa allianssiurakoissa, joissa saman kohteen parissa voi työskennellä samanaikaisesti suunnittelijoita useammasta eri yrityksestä.

Vuorovaikutteisuutta suunnitteluun

Asiakas voi myös oma-aloitteisesti käydä esimerkiksi maastokäynnillä, ottaa valokuvia tai mittaustietoja ja ladata ne yhteiskäyttöalustalle.

– Samalla asiakas voi lähettää suunnittelijoille viestin, vaikkapa käynnin aikana löytyneestä siltarummusta, että tämäkin seikka tulisi suunnitelmissa huomioida.

– Suunnittelusta tulee huomattavasti vuorovaikutteisempaa, kun kaikille sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus päästä mukaan suunnittelun ja rakentamisen prosessiin.

Tieto etenee urakoitsijalle

Laadunvarmistus on mukana kaikissa vaiheissa. Muun muassa suunnittelutiedon matka suunnittelijalta urakoitsijalle ja valmiiksi infrakohteeksi käy läpi useamman tarkastusvaiheen.

– Suunnittelija laatii aluksi rakennesuunnitelmamallit, eli pinta- ja pistekohtaiset suunnitelmamallit, jotka siirretään yhteiskäyttöalustojen kautta rakentajille.

Tiedonsiirtoon suunnittelijoilta rakentajaorganisaatiolle kuuluu mallipohjainen laadunvarmistus, toisin sanoen suunnittelija tarkastaa oman työnsä. Prosessista riippuen mukana voi olla myös suunnittelijakollegan ristiintarkastus.

Suunnitelma syötetään työkoneelle

– Kun suunnitelma on siirtynyt suunnittelijalta rakentajaorganisaatiolle, niin tämä tarkastaa suunnittelijan tuottaman aineiston. Vasta tämän jälkeen suunnitelma siirretään yhteiskäyttöalustan kautta työkoneille mallipohjaisesti toteutettavaksi.

Nykyään myös työkoneet on linkitetty suoraan projektin yhteiskäyttöalustaan, josta suunnittelutieto pystytään hakemaan suoraan työkoneen automaatiojärjestelmään.

Suunnitteluaineisto luovutetaan asiakkaalle

Yleiset inframallivaatimukset sekä muut alan ohjeistukset määrittävät myös miten valmis suunnitelma luovutetaan asiakkaalle.

– Periaate on, että suunnitelmasta kootaan luovutusaineisto, jonka avulla valmistunut hanke siirretään kokonaisuudessaan asiakkaalle.

Luovutusaineisto pitää sisällään kaiken hankkeelle kerätyn lähtötiedon, suunnitelmatiedon, projektin hallinnolliset asiakirjat sekä muut tärkeät projektia koskevat tiedot.

– Suunnittelun kannalta ja tietysti myös valmiin kohteen ylläpitovaiheessa on tärkeää, että hankevaiheesta seuraavaan siirtyessä luovutusaineisto rikastuu, eikä mitään tärkeää suunnitelmatietoa katoa matkalla.

Nyt panostetaan visualisointiin

Destia on ollut pitkään mukana kehittämässä alan ohjeistuksia, mallipohjaisia toimintatapoja ja laadunvarmistusta.

– Kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti, myös asiakkaiden kanssa. Muun muassa yhteiskäyttöalustojen tietokantayhteyksiä halutaan parantaa, jotta niihin voitaisiin liittää nykyistä useampia suunnittelujärjestelmiä.

– Nyt panostetaan myös yhteiskäyttöalustoilla olevien suunnitelmien visualisointiin sekä mallien kuvantamiseen että objektien parempaan näkyvyyteen. Luvassa on siis aikaisempaa näyttävämpiä suunnitelmia, Planting sanoo.

Tietomalli ohjaa myös työkoneita Digitalisaatio on edennyt viime vuosina pitkin askelin infrarakentamisessa ja Destia on ollut alusta lähtien sen eturintamassa.

Mallipohjainen suunnittelu laajenee mallien visualisointiin ja laadunvarmistukseen Destialla mallipohjainen suunnittelu muodostaa perustan infrarakenteiden toteutukselle ja laadunvarmistukselle.

Ajantasainen tilannekuva ottaa löysät pois työmaan toiminnasta Destian työmailla töitten toteutumaa koskevat tiedot näkyvät tilannekuvana työmaatoimiston näytöillä.